Högsåra

saari Suomessa

Högsåra (vanhastaan Haukisaari[1]) on kylä Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten saaristossa. Kylä oli aiemmin tunnettu luotsiasemana, ja tätä perinnettä jatkaa kylässä sijaitseva Merenkulkulaitoksen väyläasema. Kylän vanhat tilat ovat suurimmaksi osaksi vanhoja luotsitiloja 1700-luvulta.[2] Kylässä on noin 50 ympärivuotista asukasta.[3] Högsåraan pääsee Kasnäsin saarelta lossilla.

Högsåra

Merellinen Högsåra on kesäisin turistien suosiossa.

Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Pinta-ala
5,26 km²
Väestö
Asukasluku
47
Asutuskeskukset
Högsåra
Kartta

Keisarilliset vierailut

muokkaa

Suuriruhtinas Aleksanteri III vietti osan kesistä 1885-1894 perheineen ja hoveineen Högsåran pohjoispoukamassa, joka sai näistä vierailuista nimekseen Keisarinsatama (Kejsarhamn).[2] Saarella he tutustuivat paikalliseen kalastajaeukko Serafinaan, joka sai myöhemmin lempinimekseen Kejsar-Fina.[4]

Myöhemmin suuriruhtinas Nikolai II:n 4338-tonninen keisarijahti Standard - suurin huvijahti maailmassa - ajoi 11.9.1907 matkalla Hangosta Rikalaan karille Högsåran lähellä. Jahti vedettiin irti kahdeksan päivää myöhemmin ja jahtia ohjannut luotsi todettiin syyttömäksi tapahtuneeseen, sillä hän oli varoittanut etenemästä niin suurella aluksella. Joka tapauksessa venäläiset käyttivät tapahtumaa hyväkseen venäläistäessään Suomen luotsilaitosta.[2]

Nimen historia

muokkaa

Kylän nimi on tutkijoiden mukaan alun perin suomenkielinen "Haukisaari" tai "Haukkasaari", josta ajan myötä muuntunut nykyiseksi, kun seutu on saanut ruotsalaisen asutuksen.

Clara Henriksdotter-Puranen kirjoittaa kirjassaan "Högsåra" seuraavasti: "Vanhimmista lähteistä vuoden 1538 veroluetteloista löytyvät muodot Höckesar, Hökesure, Houcksur ja Höcksor. Vuoden 1540 maakirjassa puhutaan Houttsoorista ja Höuttsoorista. Lisäksi löytyvät Högsore (1553), Houcksåår (1555), Hökesår (1558), Hökesåår (1560), Houcksår (1566), Högsåår (1570), Högsar (1571), Hocksåår (1571), Hougesår (1601), Höcksåår (1611), Haucksår (1615), Höttsår (1632), Högsare (1638), Högsari (1650), Högsar (1659), Högsahr (1674), Högsaar (1684), Hyxora (1787) ja Högsår (1674 ja 1874) ... näin ollen nimi on voinut kehittyä Haukisaaresta tai Haukkasaaresta." Haukisaari nimisenä saari tunnetaan vielä vuoden 1775 isojako kartassa ja pöytäkirjassa[1].

Ja hän kirjoittaa vielä: "Voidaan olettaa että Högsåra oli asuttu ennen ruotsalaisten muuttoa, sillä saarella oli paljon maatiloja, 1530-luvulla peräti viisitoista. Tuskin niin suuri saari tärkeän väylän varrella oli asumaton 300 vuotta aikaisemminkaan, jos siellä 1500-luvulla tuli toimeen yli tusina tilaa...Jos Högsåra oli asuttu tuhat vuotta sitten, tukee tutkimus sitä olettamusta, että väestö puhui jonkinlaista suomea, mahdollisesti virolaisvaikutteista kieltä."

Tuulivoimalat

muokkaa

Högsårassa valmistui syyskuussa 2007 ja vihittiin 15. kesäkuuta 2008 kolmen tuulivoimalaitoksen Högsåran tuulivoimapuisto. Tuulipuiston omistaa espoolainen Via Wind, jonka tuottaman sähköenergian myy Turku Energia. Tuulisina päivinä voimalat tuottavat täydet 6 MW sähköenergiaa.[5][6]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23808812
  2. a b c Andersson, Lennart: Jungfrusund, Suomen Saaristo, Itämeri. Högsåra: Junfrusundin museo, 1994.
  3. Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 80) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 18.6.2014.
  4. Puranen, Clara: Serafina ja keisari visitkimitoon.fi. Viitattu 20.8.2011.
  5. Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 2010. 2011. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 9.1.2024.
  6. MTV3: Pieni saari sai tuulivoimalan, 15. kesäkuuta 2008 13:05 EEST

Aiheesta muualla

muokkaa