Gustaf August Wilhelm Melan
Gustaf August Wilhelm Melan (10. maaliskuuta 1816 Myyrmäki, Helsingin pitäjä – 12. toukokuuta 1880 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.[1]
Melanin vanhemmat olivat kapteeni Gabriel Melan ja Anna Charlotta Nyberg ja puoliso vuodesta 1843 Augusta Matilda Carolina Elmén. Kenraalimajuri Cesar Alexander Efraim Melan oli hänen veljensä. Gustaf August Wilhelm Melan opiskeli Haminan kadettikoulussa 1829–1833, mutta keskeytti opintonsa ja tuli toukokuussa 1833 vanhemman aliupseerin vakanssilla palvelukseen 1. Suomen meriekipaasiin. Marraskuussa hänet ylennettiin vääpeliksi ekipaasin 7. komppaniassa ja tammikuussa 1836 midshipsmaniksi 1. komppaniassa. Vuosina 836–1838 hän purjehti Itämerellä, 1839 hänet määrättiin 1. Suomen meriekipaasin 8. komppanian päälliköksi. Kesällä 1840 hän palveli alusten Velikij Knjaz Mihail ja Krasnoj purjehduksilla Itämerellä. Melan ylennettiin 1841 luutnantiksi, 1842–1844 hän purjehti fregatti Melpomenellä Itä- ja Pohjanmerellä. Maaliskuussa 1845 Melan siirrettiin ekipaasin 4. komppanian päälliköksi ja tammikuussa 1847 1. komppanian päälliköksi. Kapteeniluutnantiksi hänet ylennettiin 1852.[1]
Krimin sodan alussa maaliskuussa 1854 Melan siirrettiin 2. Suomen meriekipaasin 2. komppanian päälliköksi ja määrättiin samalla optisen lennättimen päälliköksi Pohjanlahden rannikkopuolustukseen. Sodan jälkeen hänet siirrettiin takaisin 1. Suomen meriekipaasin 4. komppanian päälliköksi ja huhtikuusta 1858 2. komppanian päälliköksi. Hän oli myös komennettuna erikoistehtäviin Suomeen sijoitetun sotaväen esikunnan Suomen joukkojen jaostoon huhtikuuhun 1860 saakka, jolloin hän erosi aktiivipalveluksesta sairauden takia 2. luokan kapteenina. Palvelukseen Melan palasi elokuussa 1863 kapteeniluutnanttina Venäjän meriministeriön hydrografiselle osastolle, jolloin hänet myös määrättiin Suomen kenraalikuvernöörin erikoistehtäviin. Hän yleni 2. luokan kapteeniksi tammikuussa 1864.[1]
Melan ylennettiin 1. luokan kapteeniksi tammikuussa 1868. Vuosina 1868–1869 hän laati Venäjän meriministeriön toimeksiannosta tutkielman Itämeren ja Suomenlahden rannikosta. Vuonna 1870 hän kartoitti Niemenjoen ja Väinäjoen alueet ja laati tutkielman niiden sotilaallisista hyväksikäyttömahdollisuuksista. Vuosina 1873–1874 hänet komennettiin Ruotsiin ja Tanskaan tutustumaan meripelastustoimintaan ja -organisaatioihin. Hän laati 1874 myös tutkielman Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoiden puolustusmahdollisuuksista Pietarista aina Tornioon. Kesinä 1876–1877 hän johti optisten lennätinasemien perustamista Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle Uudestakaupungista Terijoelle. Kontra-amiraaliksi Melan ylennettiin 1878. Venäjän meriministeriön hydrografisella osastolla hän palveli kuolemaansa saakka.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Melan, Gustaf August Wilhelm Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.