Gunnar Höckert

suomalainen kestävyysjuoksija

Gunnar Mikael Höckert (12. helmikuuta 1910 Helsinki11. helmikuuta 1940 Johannes[1]) oli suomalainen kestävyysjuoksija, joka voitti 5 000 metrin olympiakultaa vuonna 1936[2].

Mitalit
Gunnar Höckert Berliinin olympialaisissa 1936.
Gunnar Höckert Berliinin olympialaisissa 1936.
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Berliini 1936 5 000 m

Henkilötiedot

muokkaa

Höckertin vanhemmat olivat konsulina ja pankkiirina työskennellyt Mikael Höckert ja Walborg Emilia Lindegrén. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Nya svenska läröverketistä vuonna 1932, jonka jälkeen Höckert opiskeli ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa ja valmistui ekonomiksi 1936. Hän työskenteli Oy Electrolux Ab:ssä 1934–1935, Mercantile Oy:ssä 1935–1936 ja viimeiseksi Oy Kapselo Ab:ssä prokuristina.[3]

Urheilu-ura

muokkaa

Höckert edusti helsinkiläistä Idrottsklubben-32-seuraa, jossa häntä valmensi Runar Hällsten. Hänen juoksu-uransa huippuhetket jäivät vuoteen 1936. 5 000 metrin juoksun finaali Berliinin olympialaisissa 1936 alkoi hyvällä vauhdilla. Yhdysvaltalainen Donald Lash aloitti vauhdinpitäjänä, mutta kolme suomalaista ohitti hänet 2 000 metrin kohdalla. Pian sen jälkeen kisa muodostui edellisten olympiakisojen voittajan ja maailmanennätyksen haltijan Lauri Lehtisen ja Höckertin väliseksi kamppailuksi. Viimeisellä kierroksella Höckert jätti Lehtisen taakseen ja voitti maailman sen vuoden parhaalla ajalla ja olympiaennätyksellä 14.22,2. Kolmas suomalainen Ilmari Salminen oli saamassa pronssia ja tuomassa Suomeen kolmoisvoiton, mutta kaatui 750 metriä ennen maalia ja jäi kuudenneksi. Höckert juoksi Tukholmassa myöhemmin samana vuonna 16. syyskuuta maailmanennätyksen 3 000 metrillä (8.14,8). Viikkoa myöhemmin samalla radalla hän juoksi ennätyksen 2 mailin matkalla (8.57,4) ja vielä viikkoa myöhemmin sivusi ranskalaisen Jules Ladoumèguen 2 000 metrin maailmanennätystä 5.21,8 Malmössä. Myöhemmin Höckertin uraa vaikeutti nivelreuma eikä hän enää saavuttanut vuoden 1936 tasoaan. Paavo Nurmi piti häntä silti 1930-luvun lahjakkaimpana suomalaisjuoksijana.[4]

Urheilusaavutuksia

muokkaa
  • Olympiakultaa Berliini 1936 (5 000 metrin juoksu)[4]
  • Kolme maailmanennätystä (2 000 m, 3 000 m ja kaksi mailia)[4]

Sota-aika

muokkaa

Varusmiespalveluksensa vuosina 1932–1933 suorittanut Höckert osallistui talvisotaan vapaaehtoisena, koska häntä ei sairautensa vuoksi kutsuttu sotaa edeltäviin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.[4] Höckert toimi JR10:ssä joukkueenjohtajana, osallistuen Summan torjuntataisteluihin Marjapellonmäellä.[5] Reservin vänrikki Höckert sai surmansa Karjalankannaksella Karhulan kylän Kinnassaaren lähellä, kun kranaatti osui pikakivääripesäkkeeseen, vain päivää ennen kuin olisi täyttänyt 30 vuotta.[3] Kilpakumppani Lehtinen lahjoitti oman, vuonna 1932 voittamansa olympiakultamitalin talvisodassa haavoittuneelle Matti Mäkiselle kunnioittaakseen Höckertin muistoa.[4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Höckert, Gunnar Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet. Arkistolaitos. Arkistoitu 24.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  2. Athletics XI Olympic Games, Berlin, 1936 : Official Report, v.1. 1937. German Olympic Committee/LA84 Foundation. Viitattu 4.9.2021. (englanniksi)
  3. a b Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 137-138. WSOY, 1949.
  4. a b c d e Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, s. 388–389. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  5. Gunnar Lindqvist: Kun Gunnar Höckert lainasi sotatankin (pdf) Kansa Taisteli. 2/1964. Viitattu 8.12.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa


Edeltäjä:
Henry Nielsen Tanska
Miesten 3 000 metrin maailmanennätyksen haltija
16. syyskuuta 1936 – 14. elokuuta 1940
Seuraaja:
Henry Jonsson, Ruotsi
Edeltäjä:
Don Lash Yhdysvallat
Miesten kahden mailin maailmanennätyksen haltija
24. syyskuuta 1936 – 30. syyskuuta 1937
Seuraaja:
Miklós Szabó, Unkari