Gundishapurin akatemia

(Ohjattu sivulta Gundishapur)

Gundishapurin akatemia (myös Jondishapoor, Jondishapur, Jondishapour, Gondeshapur, Gondê Shâpûr) on viime aikoihin asti säilynyt historiankirjoituksen myytti. Sen mukaan Gundishapurin kaupungissa, joka sijaitsi nykyisen Iranin alueella Khūzestānissa, lähellä Bagdadia, olisi sijainnut sassanidien valtakunnan älyllinen keskus.

Gundishapurin akatemian ajatellut rauniot

Perinteinen käsitysMuokkaa

Sassanidihallitsija Šapur I (241–271) olisi perustanut kaupungin ja Šapur II (306–380) yliopiston, jossa olisi ollut tiedekunnat astronomialle observatorioineen; teologialle ja lääketieteelle opetussairaaloineen. Toiminnasta olisivat vastanneet varsinkin nestoriolaiset kristityt.[1] Akatemian on katsottu olleen muinaisen maailman merkittävin lääketieteen keskus 500- ja 600-luvuilla. Siellä olisi toiminut maailman vanhin opetussairaala, sekä suuri kirjasto ja yliopisto. Akatemia olisi tarjonnut koulutusta lääketieteen, filosofian, teologian ja luonnontieteiden alalla ja jatkanut zarathustralaisia, persialaisia ja Intian perin teitä, mutta ennen kaikkea antiikin Kreikan sivistystä. Paikka olisi ollut myös kreikkalaisen kirjallisuuden käännöskeskus.[2] Koululla olisi ollut suuri merkitys antiikin Kreikan filosofisen perinnön säilyttämisessä sen jälkeen, kun Platonin akatemia oli sulkenut ovensa Ateenan kaupungin lopetettua avustuksensa. Tällöin filosofit olivat lähteneet etsimään onneaan muualta.[3] Gundishapur olisi ollut merkittävä keskus, jonka kautta etenkin kreikkalainen lääketiede olisi päätynyt islamilaisen maailman käyttöön abbasidien tultua valtaan vuonna 750.

Uudet käsityksetMuokkaa

Uusimman tutkimuksen nojalla väitteet opetussairaalasta, suuresta kirjastosta, yliopistosta ja kääntämistoiminnan keskuksesta eivät pidä paikkaansa. Arvellaan kuitenkin, että kaupungissa oli teologeille tarkoitettua opetusta sekä sairaala. Lisäksi kaupungista siirtyi vuonna 765 al-Mansurin henkilökohtaiseksi lääkäriksi Jurjis ibn Bukhtishu, ja hänen jälkeläisensä jatkoivat palvelua hovissa.[4] Nestoriolaisten kristittyjen merkitys oli suuri kreikkalaisen sivistyksen siirtäjinä, mutta heidänkään toimintansa ei keskittynyt Gundishapuriin.[2][5] On arveltu, että Gundishapurin maine lääketieteen keskuksena syntyi siitä, että kalifien henkilääkärit olivat tulleet sieltä.[1]

LähteetMuokkaa

  • Dols, Michael W.: The Origins of the islamic Hospital: Myth and Reality. Bulletin of the History of Medicine, 1987, 61. vsk, nro 3, s. 367–390. Artikkelin verkkoversio.
  • Lindberg, David C.: The Beginnings of Western Science. The European Scientific Tradition in Philosophical, Religious, and Institutional Context, Prehistory to A.D. 1450. 2nd ed.. The University of Chicago Press, 2007. ISBN 978-0-226-48205-7. Teoksen verkkoversio.
  • Savage-Smith, Emilie: Medicine in Medieval islam. Teoksessa: The Cambridge History of Science. Vol 2. Medieval Science (toim. David C. Lindberg & Michael H. Shank), s. 139–167. Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-0-521-59448-6.
  • Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta. Helsinki: Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-039-4.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Dols, 1987
  2. a b Lindberg, 2007, s. 164–165
  3. Tahkokallio, 2019, s. 94–95
  4. Lindberg, 2007, s. 168
  5. Savage-Smith, 2013, s. 143–144

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.