Avaa päävalikko

Saksan liittotasavallan peruslaki

(Ohjattu sivulta Grundgesetz)
Saksan liittotasavallan peruslaki vuodelta 1949

Saksan liittotasavallan peruslaki (saks. Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, lyh. Grundgesetz) on Saksan perustuslaki. Se kirjoitettiin vuonna 1949.

Nykyinen peruslaki eroaa monelta osin Weimarin tasavallan perustuslaista, joka oli Saksan historian ensimmäinen demokraattinen perustuslaki.

Lain kirjoittajat eivät kuitenkaan halunneet kutsua lakia perustuslaiksi (saks. Verfassung), koska sen toivottiin jäävän väliaikaiseksi ja miehitysvyöhykkeisiin jaetun Saksan yhdistyvän pian. Tämän vuoksi laille annettiin nimeksi Grundgesetz, jonka voisi suomentaa perusasetukseksi. Kesti kuitenkin noin 40 vuotta lain kirjoittamisen jälkeen ennen kuin Saksan jälleenyhdistyminen toteutui ja hyvin toiminut peruslaki jäi voimaan myös yhdistyneeseen Saksaan.

Laissa määritellään muun muassa demokraattisten instituutioiden (liittopresidentti, liittokansleri, oikeuslaitos) rooli, osavaltioiden (Bundesländer eli liittomaiden) ja liittotasavallan suhde ja Bundeswehrin eli armeijan rooli. Tärkeimmäksi asiaksi nousevat kuitenkin perusoikeudet. Peruslain ensimmäinen lause onkin Die Würde des Menschen ist unantastbar (suom. Ihmisen kunnia on koskematon), joka on todennäköisesti tunnetuin lause Saksan perustuslaissa.

Aiheesta muuallaMuokkaa