Gros Mornen kansallispuisto

Hallinto
Sijainti	Newfoundland, Kanada
Lähin kaupunki	Corner Brook, Newfoundland ja Labrador
Pinta-ala	1 805 km²
Tyyppi	Kanadan kansallispuistot
Perustettu	1973
Kävijämäärä	120 000
Hallinto	Parks Canada

Gros Mornen kansallispuisto on kansallispuisto Kanadassa Newfoundlandin länsirannikolla. Vuonna 1973 perustettu puisto on laajuudeltaan 1 805 km², ja se on ollut vuodesta 1987 lähtien Unescon maailmanperintöluettelossa evoluutiohistoriallisen merkityksensä ja ainutlaatuisten maisemiensa ansiosta.

Puisto on saanut nimensä Newfoundlandin toiseksi korkeimmasta vuoresta, joka on 806 metriä korkea. Gros Morne kuuluu Long Range -vuoriketjuun, joka on Appalakkien erillinen jatke. Long Range on kulunut jäänne 1,2 miljardia vuotta vanhasta vuoristosta.

Geologia

Harold Williamsin kuuluisaksi tekemät kivimuodostelmat käsittävät merenkuorta ja vaipan kiviainesta, jotka ovat tulleet näkyviin laattatektoniikan obduktioprosessissa. Lisäksi alueelta löytyy sedimenttikivilajeja ordovikikaudelta, graniittia prekambriselta kaudelta ja magmakiveä paleotsooiselta maailmankaudelta.

Western Broon Pond on makeavetinen vuono, jonka jäätiköt kaiversivat viimeisimmän jääkauden aikana noin 25 000–10 000 vuotta sitten. Jäätiköiden sulettua jäämassojen painama maa alkoi kohota ja katkaisi vuonon suun. Sen jälkeen 30 kilometriä pitkä vuono täyttyi makealla vedellä. Vuonon vesi on erittäin puhdasta.

Gros Mornen kansallispuistossa on alue, joka näyttää enemmän hedelmättömältä aavikolta kuin tyypilliseltä Newfoundlandilta. Tämä johtuu peridotiitista, jonka epäillään nousseen pintaan maan vaipasta useita satoja miljoonia vuosia sitten mannerlaattojen törmäyksen seurauksena. Peridotiitista puuttuvat ne ravinteet, joita tarvitaan kasviston elättämiseen, mistä johtuu seudun hedelmätön ulkonäkö. Kivessä on todella vähän kalsiumia, paljon magnesiumia ja myrkyllinen määrä raskaita metalleja. Kiven ruskeahko väri johtuu suuresta määrästä rautaa.

Luonto

Rannikolla on kuusi- ja palsamipihtametsiä, joita mereltä tulevat myrskyt ja tuulet kuluttavat.

Kansallispuiston villieläimiin kuuluvat kanadanilves, mustakarhu, karibu ja voimakkaasti kasvava hirvipopulaatio. Rannikkoalueella elää valaita ja merellisiä sorsia, kuten virta-alleja.