Greifswald

Greifswald on kaupunki Itämeren rannalla Saksan koillisosassa Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupungissa on arviolta 59,332 asukasta (vuonna 2021) ja sen pinta-ala on 50,81 neliökilometriä.[1] Kaupunki on tunnettu vuonna 1456 perustetusta yliopistostaan, joka on Itämeren alueen toiseksi vanhin, sekä historiastaan hansakaupunkina.[2]

Greifswald
Greifswaldin raatihuone ja kauppatori
Greifswaldin raatihuone ja kauppatori
vaakuna
vaakuna

Greifswald

Koordinaatit: 54°05′00″N, 13°23′00″E

Valtio Saksa
Osavaltio Mecklenburg-Etu-Pommeri
Piirikunta Vorpommern-Greifswald
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 50,74[1] km²
Korkeus 5[1] m
Väkiluku (2021) 59 332[1]
 – Väestötiheys 1 168[1] as./km²
Suuntanumero(t) 03834[1]
Rekisterikilpi HGW[1]









Maantiede muokkaa

Greifswald sijaitsee Koillis-Saksassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupunki rakennettiin Itämeren eteläiselle rannalle, Rügenin ja Usedomin saarten väliin. Pienet saaret Koos ja Riems ovat osa kaupunkia.

Pieni Ryck-joki virtaa vanhan kaupungin lävitse ja laskee vetensä Greifswaldinlahteen. Kokonaisuudessaan kaupungin seutu on suhteellisen tasaista, korkein kohta nousee vain 36 metriin.

Historia muokkaa

 
Raatihuone

Ensimmäiset asukkaat Greifswaldissa olivat tanskalaisia munkkeja, jotka perustivat vuonna 1199 Eldena-luostarin. Vilkkaan suolakaupan ansiosta luostari kasvoi seudun uskonnolliseksi keskukseksi. Ensimmäiset dokumentit, jotka viittaavat kaupungin olemassaoloon ovat vuodelta 1248. Tasaisen väkiluvun kasvun vaikutuksen ansiosta Greifswald hyväksyttiin 1200-luvun lopulla ensimmäisten joukossa Hansaliittoon. Kaupankäynti toi kaupunkiin mukanaan hyvinvointia.

Greifswaldin pormestari Heinrich Rubenow perusti vuonna 1456 kaupunkiin yliopiston, Greifswaldin yliopiston.

Kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi vuonna 1631 Greifswald liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan. Kaupunki pysyi Ruotsin hallussa lähes 200 vuotta, kunnes 1815 siitä tuli osa Preussia. Vuosina 1720–1815 Greifswald oli Ruotsin Pommerin pääkaupunki.

Greifswald selviytyi toisesta maailmansodasta lähes vaurioitta, ja kaupunki antautui puna-armeijalle taisteluitta. DDR:n aikoina lähes puolet kaupungin historiallisista rakennuksista tuhoutui, syinä muun muassa entisöinnin laiminlyönti sekä vanhankaupungin osittainen purkaminen. Saksojen yhdistyttyä on rakennusten kuntoon alettu kiinnittää jälleen huomiota.

Koulutus muokkaa

 
Greifswaldin yliopiston päärakennus.

Greifswaldin yliopistossa (vuodesta 1933 vuoteen 2018 Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald[3]) opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Yliopiston suomen kielen oppituoli on koko Saksan vanhin. Suomen kielen opiskelu tapahtuu samassa laitoksessa skandinaavisten kielten kanssa.

Nähtävyydet muokkaa

  • Caspar-David-Friedrich-Zentrum
  • Eldenan luostarin rauniot
  • Greifswaldin eläinpuisto (Tierpark Greifswald)
  • Greifswaldin kauppatori
  • Greifswaldin museosatama
  • Greifswaldin tuomiokirkko (Greifswalder Dom St. Nikolai)
  • Pommersches Landesmuseum
  • Wieckin kalastajakylä

Ystävyyskaupungit muokkaa

Tunnettuja asukkaita muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Germany: Mecklenburg-Western Pomerania Citypopulation.de. Viitattu 17.3.2024.
  2. Jan Meßerschmidt: Kurzprofil der Universität Greifswald www.uni-greifswald.de. Viitattu 17.3.2024. (saksaksi)
  3. - Die Ernst-Moritz-Arndt-Universität ist Geschichte Deutschlandfunk Kultur. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.4.2021. (saksaksi)

Aiheesta muualla muokkaa