Ruotsin Pommeri
Ruotsin Pommeri (ruots. Svenska Pommern, saks. Schwedisch-Pommern) oli vuosina 1630–1815 Ruotsin hallinnassa ollut alue, joka käsitti nykyisessä Pohjois-Saksassa sijaitsevan Etu-Pommerin.[1] Ruotsi sai Pommerin ruhtinaskunnan hallintaansa vuosien 1626–1629 Puolan sodan myötä. Myöhemmin kolmikymmenvuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa Ruotsin haltuun tulivat vielä Etu-Pommeri, Rügenin, Usedomin ja Wolinin saaret sekä pieni kaistale Taka-Pommeria. Alueita ei liitetty varsinaisesti Ruotsiin, vaan ne säilyivät osana Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Hallitsijana toimivat kuitenkin Ruotsin hallitsijat valtakunnanruhtinaan arvonimellä.
| Ruotsin Pommeri Svenska Pommern |
|||
|---|---|---|---|
1630–1815 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | ruhtinaskunta | ||
| Pääkaupunki |
Stettin (1630–1720) Greifswald (1720–1814) |
||
| Uskonnot | luterilaisuus | ||
| Kielet | alasaksa, saksa, ruotsi | ||
| Seuraaja |
 Preussin kuningaskunta |
||
Paikallista hallintoa johtivat kenraalikuvernöörit. Virassa toimivat muun muassa Johan Banér (1638–1641), Lennart Torstensson (1641–1646), Arvid Wittenberg (1655), Carl Gustaf Wrangel (1648–1650, 1657–1676), Nils Bielke (1687–1698) ja Johan August Sandels (1813–1814).[1]
1700-luvun kuluessa Ruotsi menetti vähitellen hallinnassaan olleita alueita. Ruotsin Pommeri siirtyi Kielin rauhassa vuonna 1814 Tanskan hallintaan. Vuotta myöhemmin Wienin kongressissa se liitettiin Preussiin.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c German States before 1918 R-Z WorldStatesmen.org. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
Katso myös
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin Pommeri Wikimedia Commonsissa
