Gislavedin kunta
Gislavedin kunta (ruots. Gislaveds kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Gislaved.[3]
| Gislavedin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Jönköpingin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Keskustaajama | Gislaved |
| Kuntakoodi | 0662 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 137,07 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 29 635 |
| – Väestötiheys | 26,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 137,07 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 29 635 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunnassa asuvat suomalaiset ovat perustaneet Suomi-seuran ja Suomalaisten eläkeläisten seuran.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 64,74 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Gislavedin taajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1904 Bårarydin maalaiskuntaan. Muita taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Anderstorpin kunnassa sijainneet Gyllenfors (1939–1948) ja Anderstorp (1943–1952). Vuonna 1949 Bårarydista ja Gyllenforsin kattaneesta osasta Anderstorpia muodostettiin Gislavedin kauppala. Gislavedin ja Gyllenforsin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Burseryd (Burseryd, Gryteryd, Sandvik ja Södra Hestra)
- Reftele (Kållerstad, Reftele ja Ås)
- Södra Mo (Norra Hestra, Norra Unnaryd, Stengårdshult, Valdshult ja Öreryd)
- Unnaryd (Bolmsö, Jälluntofta ja Södra Unnaryd)
Bosebo ja Våthult liitettiin Gislavedin kauppalaan, mutta Villstadin ja Anderstorpin rajoja ei muutettu. Vuonna 1953 Anderstorp muutettiin Anderstorpin kauppalaksi.
Vuonna 1971 kuntablokissa ei tehty liitoksia, mutta kauppalat ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Nykyinen Gislavedin kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Gislaved, Anderstorp, Burseryd, Reftele, Södra Mo ja Unnarydin kuntaan kuuluneen Bolmsön seurakunnan mannerosa yhdistettiin.
Vaakuna muokkaa
Bolmsön maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 911 | 20,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 940 | 6,6 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 068 | 7,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 19 353 | 66,1 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 712 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 107 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 190 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 56 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 21,4 %
- 18–64-vuotiaat: 59,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,9 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,1 | 2,3 | |
| jalostus | 49,7 | 47,7 | |
| palvelut | 47,4 | 49,1 | |
| tuntematon | 0,8 | 0,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 14 439 | 14 052 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 102,8 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 501 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Gislaved | 10 037 |
| 2 | Anderstorp | 4 965 |
| 3 | Smålandsstenar | 4 530 |
| 4 | Hestra | 1 306 |
| 5 | Reftele | 1 282 |
| 6 | Burseryd | 854 |
| 7 | Skeppshult | 365 |
| 8 | Broaryd | 271 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Tokarp on sittemmin kasvanut yhteen Anderstorpin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gislavedin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 7 | 8 | 10 | 10 | 8 | 10 | 9 | 11 | 9 | 12 | 13 | 11 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 16 | 16 | 14 | 12 | 11 | 11 | 9 | 7 | 6 | 7 | 6 | 6 | 6 | 10 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 5 | 5 | 5 | 3 | 5 | 5 | 4 | 3 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 3 | 5 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 19 | 19 | 20 | 19 | 19 | 18 | 21 | 18 | 19 | 18 | 17 | 18 | 13 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 6 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 5 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Gislaved
- Våthult
- Bosebo
- Anderstorp
- Norra Hestra
- Villstad
- Burseryd
- Gryteryd
- Södra Hestra
- Ås
- Kållerstad
- Reftele
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Anderstorp
- Anderstorps kbfd*
- Bosebo
- Burseryd
- Gislaved (Båraryd)
- Gryteryd
- Gyllenfors kbfd*
- Kållerstad
- Norra Hestra (Hestra i Mo härad)
- Reftele
- Sandvik
- Stengårdshult
- Södra Hestra (Hestra i Västbo)
- Valdshult
- Villstad
- Våthult
- Väcklinge*
- Ås
- Öreryd
Kirkot muokkaa
-
Burserydin kirkko -
Norra Hestran kirkko -
Reftelen kirkko -
Smålandsstenarin kirkko -
Valdshultin kirkko -
Villstadin kirkko -
Våthultin kirkko
.JPG)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Gislaved Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Eläkeläisten asiat toimivat Gislavedin kunnassa 17.3.2011. Sisuradio: Sveriges Radio. Viitattu 19.5.2011. (suomeksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
