Gerhard Tersteegen

Gerhard Tersteegen, (25. marraskuuta 1697 Moers – 3. huhtikuuta 1769 Mülheim an der Ruhr, Saksa) oli saksalainen reformoitu mystikko, kauppias, nauhankutoja, kirjailija, virsirunoilija.

ElämäMuokkaa

Gerhard Tersteegeniä pidetään reformoidun kirkon suurimpana virsirunoilijana.[1]. Hänen lapsuuskotinsa oli uskonnollinen, yksi hänen veljistään oli saarnaaja. Hän jäi varhain orvoksi, mutta hän saattoi käydä koulua kotikaupunkinsa latinakoulussa. Nuorukaisena hän toimi kauppa-alalla, mutta koettuaan kutsumuksen jättää maailma taakseen hän luopui 1719 kauppiaanurasta ja siirtyi nauhakutomoon, jotta hän saattoi elää yksinkertaista elämää. Hän alkoi toimia yhä enemmän sielunhoitajana, saarnaajana ja kirjailijana ja hän onkin yksi keskeisiä saksalaisen pietismin edustajia.[2] Hän käänsi myös katolisten mystikoiden kirjoituksia saksaksi.

Tersteegenin mukaan laulu- ja virsikirjat olivat Raamatun ohella tärkeimpiä hartauskirjoja. 1729 hän julkaisi hartauskirjan Geistliches Blumen-Gärtlein Inniger Seelen. Siitä ilmestyi hänen eläessään seitsemän painosta ,ja siinä oli 111 hänen kirjoittamaansa virttä, joista muutamat ovat edelleen tunnettuja saksankielisinä.[2]

Tunnetuin hänen kirjoittamista virsistään on virsi Gott ist gegenwärtig vuodelta 1729. Se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 194 ”Jumala on läsnä” 1729. (Säk. 1–3 ja 6 suom. Lauri Pohjanpää 1923, säk. 4 ja 5 suom. Anna-Maija Raittila, 1984.) Suomessa virttä lauletaan Joachim Neanderinin sävelmällä vuodelta 1680. Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa se on virsi 79 Anna-Maija Raittilan 1999 muokkaamana ja osin uudelleen suomentamana. Virrestä on Seurakunta laulaa -kirjassa nelisäkeistöinen muoto (numero 101)[3]. Ruotsin kirkon virsikirjassa on myös toinen Tersteegin virsi, virsi 615 "Jo tulkaa, rientäkäämme" (Kommt, Kinder, laßt uns gehen. Suom. Anna-Maija Raittila 1996).

Suomennetut julkaisutMuokkaa

  • Gerhard Terstegenin Selitys uskosta ja wanhurskaxi tekemisestä. Ruotsin kielestä suomexi käätty. Wasasa: prändätty Georg Wilhelm Londicerildä 1781
  • Monen hurskan sielun puuttuwainen christillisys eli monda on kutsutut, mutta harwat owat walitut, ruozista suomexi käätty Henr. Renqwistildä, Turusa: prändätty Joh. C. Frenckellin ja pojan tykönä 1820. (Teos on osa Tersteegenin esipuheesta teokseen Salattu elämä / Jean de Bernières-Louvigny, ks. Tiililä.) – Uusi painos: Kajaani: Kajaanin kirjapaino 1900.
  • Gerhard Tersteegenin Sangen hengellinen puhe, jonka hän w. 1731 [!] on pitänyt näitten sanain ylitse: Christuxen rakkaus waatii meitä. (Die Kraft der Liebe Christi ) Ensin saxan kielestä ruotsin kielexi käännetty; ja nyt ruotsin kielestä suomexi. Turusa: prändätty J. C. Frenckellin ja pojan tykönä 1825. (Salosen mukaan suom. Henrik Renqvist.)
  • Sen jumalisen Armella Nikolasin tyttären elämäkerta (Auserlesene Lebens-Beschreibungen heiliger Seelen: zweytes Stück: das Leben der Armelle Nikolas), Pippingin mukaan suom. Henr. Renqvist. [G. O. Wasenius] 1839
  • Sangen hengellinen puhe näitten sanain ylitse: Christuksen rakkaus vaatii meitä, Ensin saksan kielestä ruotsin kieleksi käännetty; ja nyt ruotsin kielestä suomeksi. 1.–2. pain. Turusa 1825, 1834, Sortavola: Holmström 1849. – Uusi painos: Kangasala: Viktor Wainio 1912.
  • Selitys uskosta ja vanhurskaaksi-tekemisestä: ruotsinkielestä suomeksi käätty. Vanh. pain. Vaasasa 1781, 1824; Turuusa 1826. Pori: Palander 1866.
  • Kristuksen rakkauden voima; suom. Hilda Sorsa. Helsinki: Lähetyskirjakauppa 1890. (7. p.)
  • Ihana kevät. Suomennos. Turku: Arvo 1890. – Jälkipainos Suomen viikkolehdestä
    • Ihana kevät: suomennos Tersteegenin Grosamen'ista (Grosamen), [Eino Einola] 1996
  • Edistyminen jumalisuudessa; suom. Jenny Ingman, Sortavala: Sortavalan evankelinen seura 1891. Sarja: Sortavalan evankelisen seuran kirjasia, 3.
  • Hengellisiä kirjeitä; saksan kielestä suom. Sigrid Hahl. Porvoo: WSOY 1901.
  • Tuomas Kempiläinen: Kristuksen koulun aapinen: 23 läksyä y.m. opetuksia Tuomas Kempin kirjoista kokoillut Gerh. Terstegen. Tampere: W. Toivonen 1904.
  • Tuomas Kempiläinen: Pieni Kempi eli lyhyitä opetuksia ja rukouksia, (Das kleine Kempis) Tuomas Kempiläisen pienemmistä teoksista koonnut Gerhard Tersteegen; uudestaan suomentanut Erkki Kaila. Hki: Otava 1932.
  • Tuomas Kempiläinen: Pieni Kempi: Tuomas Kempiläisen lyhyitä mietelmiä (Der Kleine Kempis); koonnut Gerhard Tersteegen; suomennos: Silja Forsberg; johdanto: Juhani Forsberg. Helsinki: Kirjapaja 2008 Sarja: Sapientia ISBN 978-951-607-612-9 sidottu (Käännös tehty alkuteoksen 4. lisätystä painoksesta vuodelta 1759.)

LähteetMuokkaa

  1. Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 53. Sibelius-Akatemia, 1991. ISBN 953-9658-01-X.
  2. a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700, s. 439. Visby: Wessmans musikförlag, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
  3. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 952-629-430-8.