Galaliitti eli kaseiinimuovi eli sarviliitti on selluloidin jälkeen varhaisin muovilaji.[1] Sitä tehtiin maidon kaseiinista, ja se muistuttaa norsunluuta. Sitä on käytetty aluksi koruissa, koriste-esineissä sekä muun muassa pianon koskettimien ja lautapelinappuloiden valmistamiseen. Ensimmäinen galaliittitehdas perustettiin Saksan Hampuriin vuonna 1904. [2]

Suomessa galaliittia valmisti sarviliitin nimellä Sarvis Oy Tampereella.[3] Yhtiö ja materiaalin kauppanimi saivat nimensä siitä, että aine muistutti värjäämättömänä aitoa sarveisainetta. Se oli helposti värjättävää ja kiillotettavaa ja pinnaltaan usein marmorikuvioisia. Päinvastoin kuin räjähdysherkkä selluloidimuovi, kaseiinimuovi paloi huonosti. Kosteutta se ei kuitenkaan kestänyt, joten se soveltui ennen kaikkea koriste-esineiden raaka-aineeksi.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 20. Hämeenlinna. Määritä julkaisija! ISBN 951-9271-23-6
  2. Maarit Huhdanpää ja Heli Penttilä: Muovien historiaa Helsingin kaupunki. Viitattu 3.10.2012.
  3. Pieni tietosanakirja Gadoliniitti-Galatz Project Runeberg. Viitattu 3.10.2012.
  4. Kristiina Koivuniemi: Sarvis – suomalaisen muoviteollisuuden uranuurtaja (pdf) Tekniikan Waiheita 4/04. 2004. Tekniikan Historian Seura THS. Arkistoitu 28.5.2016. Viitattu 3.10.2012.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.