Avaa päävalikko

Gabriel Tuderus (1638 Maaria18. huhtikuuta 1705 Alatornio) oli suomalainen pappi ja runoilija.

Tuderuksen vanhemmat olivat Kemin kirkkoherra Johan Somerus (Johannes Johannis, k. 1672) ja hänen 1. puolisonsa Anna Kristoffersdotter. Hänen setänsä oli Narvassa hirtetty pappi Jacobus Somerus.

Luonteeltaan vilkkaana ja pikavihaisena oli Tuderus pahimpien mellakoijien joukossa Turun akatemian ylioppilaiden joukossa[1]. 1659 hänet erotettiin kolmeksi vuodeksi, jolloin hän siirtyi Uppsalan yliopistoon. Palasi rangaistusajan jälkeen Turkuun ja hänet vihittiin papiksi 1663 sekä määrättiin isänsä apulaiseksi Kemiin.[2]

Tuderus toimi Inarin kappalaisena 1669–1675, Kuusamon kirkkoherrana 1675–1684 ja viimeksi Alatornion kirkkoherrana 1684–1705.

Inarin kappalaisena ollessaan puhdasoppisuutta edustanut Tuderus taisteli saamelaisten perinteisiä pakanallisia menoja vastaan ja vaati heitä luopumaan noitarummuistaan ja seitojen palvonnasta. Tuderus taisteli ankarin, jopa väkivaltaisin keinoin taikauskoa vastaan ja oli vähällä jopa menettää Kuusamon kirkkoherran virkansa.

Hänen tunnetuin teoksensa on 28-säkeistöinen runo Yxi Caunis Suomen-Kielinen Weisu Talonpoille cunniaxi ja ylistöxexi joka on merkittävämpiä 1700-luvulta säilyneitä suomalaisen runouden esimerkkejä.

Tuderus oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Brita Foijkel ja toinen Brita Olavintytär Forselius. Kumpikin avioliitto oli lapseton.

TeoksetMuokkaa

  • Yxi Caunis Suomen-Kielinen Weisu Talonpoille cunniaxi ja ylistöxexi (1703)
  • Twå berättelser om lapparnas omwändelse, (julkaistu 1773)Se sisältää hauskoja juttuja Tuderuksen ja von Westenin käännyttämistoiminnasta 1670-paikkeilla.
  • En kort underrättelse om the österbothniske lappar, (julkaistu 1905)
  • En skön och lustig Wijsa om Bondeståndet och thes Embete sampt andre Huus syslor och mödesamme arbete. Tr. åhr 1685"
  • Klage-Sång öfwer thet bedröfweliga tilstånd, hwarmed then Alsmächtige Gudh af sin guddomelige försyn och outransakeliga Rådz besluut wårt käre fädernesland Sweriges rijke förmedelst H.K.M. Kon. Carl den Elloftes oförmodelige doch saliga död , stält af Gabriele Tudero. Tukholma 1698
  • Glädie-Sång öfwer den härliga seger, hwar medh den allzmäehtige Gudh hafwer behagat wälsigna Kongl. Maijtz af Swerige rättmätige wapn[3]

Tuderuksesta itsestäänkin vastustajat sepittivät runon, josta pari säettä kuului m.m.

Tuderus tuo Herran pappi,
jota vihas lanta ja Lappi.

[4][5]

Asiasta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. H. J. Boström: Alatornion ja Tornion kaupungin paimenmuisto Ruotsin vallan aikana, SSV 12, 1927
  2. Uusi sukukirja, s. 143
  3. H. J. Boström: Alatornion ja Tornion kaupungin paimenmuisto Ruotsin vallan aikana, SSV 12, 1927
  4. http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-7vl8.htm
  5. Kotivuori, Yrjö: Gabriel Tuderus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.