Gabriel Poppius

Gabriel Poppius (12. joulukuuta 1770 Juva3. tammikuuta 1856 Tukholma) oli suomalainen virkamies, kauppakollegion presidentti, korkeimman oikeuden jäsen ja valtioneuvoston jäsen.[1]

Gabriel Poppius. Maalaus: Johan Gustaf Sandberg 1831.

Poppiuksen vanhemmat olivat rovasti Henrik Poppius ja Katariina Nylander ja puoliso vuodesta 1809 Anna Gustava Hochschild (k. 1849). Poppius tuli ylioppilaaksi Turkuun 1786 ja harjoitti lainopillisia opintoja. Virkauran hän aloitti 1792 tuomarina Savossa, Turun hovioikeuden notaari hänestä tuli 1795.[1] Poppiuksesta tuli 1799 Ylä-Satakunnan tuomari ja 1801 hänet kutsuttiin Tukholmaan oikeusrevisioon Suomen maanjakoasioiden esittelijäksi. Vuodesta 1805 hän oli jäsen valtakunnan yleisten asioiden valmistelukunnassa ja vuonna 1809 hänestä tuli oikeusneuvos. Vuonna 1826 Poppiuksesta tuli kauppakollegion presidentti, hallituksen jäsen hän oli 1833–1836 ja maanviljelysakatemian johtaja 1838–1851.[1][2] Ruotsin tiedeakatemian jäsen Poppius oli vuodesta 1827 ja kolmeen otteeseen sen puheenjohtaja. Serafiimiritariksi Poppius nimitettiin 1843, lainopin kunniatohtoriksi hänet oli vihitty Uppsalassa jo 1818.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, IV osa: Malmström, K. R.–R., s. 383–384. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1421