Fredrik Saarela

(Ohjattu sivulta Fredrik Villiam Saarela)

Fredrik Villiam Saarela (25. marraskuuta 1888 Alatornio5. heinäkuuta 1955) oli suomalainen jääkärikapteeni ja lääninhallituksen virkailija. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Erkki August Saarela ja Brita Kristiina Amanda Räihä. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Hilda Lyydia Vuolon kanssa.

Fredrik Saarela
Saarela fredrik.jpg
Henkilötiedot
Muut nimet Fredrik Villiam Saarela
Syntynyt 25. marraskuuta 1888
Alatornio
Kuollut 5. heinäkuuta 1955 (66 vuotta)
Jääkäri
Korkein sotilasarvo jääkärikapteeni

OpinnotMuokkaa

Saarela suoritti yksityisesti keskikoulukurssin Iin yhteiskoulussa vuonna 1930. Hän suoritti Taktiikan soveltamiskurssin vuosina 1925 ja 1927 ja komppanianpäälliköiden talvitoimintakurssin Sotkamossa ja kesätoimintajakson Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1933.

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania

Tämä Alatorniolainen työmies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. lokakuuta 1915 ja otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella. Saarela osallistui Libaussa järjestetyille lääkintäkursseille.

Suomen sisällissotaMuokkaa

Saarela saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana Varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918 ja sijoitettiin Suomen Valkoiseen armeijaan lääkintäaliupseeriksi ylennettynä 8. jääkäripataljoonaan, mistä hänet siirrettiin 6. huhtikuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajaksi 6. Jääkärirykmentin 18. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan ja otti osaa Suomen sisällissodan taisteluihin Ilveksessä, Hotakassa ja Muolaassa sekä etenemiseen Viipurin - Pietarin radalle.

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Saarela palveli sisällissodan jälkeen 3. komppanian nuorempana upseerina edellämainitusta joukko-osastosta muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 6:ssa, jolla myöhemmin on ollut nimet Jääkäripataljoona n:o 3, Kajaanin sissipataljoona ja Pohjanmaan jääkäripataljoona. Armeijasta hän erosi 24. syyskuuta 1919 ja siirtyi suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja toimi paikallispäällikkönä Sievillä 1. helmikuuta - 31. maaliskuuta 1920 välisen ajan ja Karttulassa 1. huhtikuuta 1920 - 1. helmikuuta 1922 välisen ajan sekä Leppävirralla 1. helmikuuta 1922 - 1. tammikuuta 1925 välisen ajan. Hänet määrättiin 1. helmikuuta 1925 Kuopion suojeluskuntapiirin 3. alueen ja 1. huhtikuuta 1932 Pohjolan suojeluskuntapiirin 5. alueen päälliköksi, missä tehtävässä hän palveli vuoteen 1938 saakka, jolloin erosi vakinaisesta palveluksesta.

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Saarela osallistui talvisotaan pataljoonan komentajana Jalkaväkirykmentti 40:ssä ja osallistui taisteluihin Savukoskella, Joutsijärvellä, Märkäjärvellä ja Viipurin lahdella. Jatkosotaan hän osallistui Hanhikosken varuskunnan päällikkönä, mistä hänet siirrettiin myöhemmin Rovaniemen varuskunnan komendantiksi ja osallistui vuonna 1944 Pohjois-Suomen evakuointijärjestelyihin.

Sotien jälkeinen aikaMuokkaa

Saarela toimi sotien jälkeen Lapin lääninhallituksen hintaosaston virkailijana vuoteen 1955 saakka. Hän oli myös sodan jälkeen syytettynä ns. asekätkentäjutussa.

LuottamustoimetMuokkaa

Saarela toimi Vapaussodan Rintamamiesliiton alueasiamiehenä ja liittohallituksen jäsenenä vuosina 19391944.

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa