Forssan politiikka
Forssan kaupungin politiikalle on ollut tunnusomaista vasemmistopuoluiden paikkaenemmistö valtuustossa vuoden 1992 vaaleihin saakka. Eduskuntavaaleissa Forssa on ollut historiallisesti vasemmistoenemmistöinen kunta ja vuosina 1983–2011 pidetyissä eduskuntavaaleissa SDP oli yhtäjaksoisesti suurin puolue vuoden 2007 vaaleihin asti, jolloin se putosi toiselle sijalle. Myös presidentinvaaleissa sosialidemokraattien ehdokas on saanut eniten ääniä.
Kaupungin johto muokkaa
Kauppalan- ja kaupunginjohtajat muokkaa
Seuraavassa on lueteltu Forssan kauppalan- ja kaupunginjohtajat. Vuoden 1930 loppuun asti virkanimikkeenä oli kauppalanhallituksen esimies.[1]
- Pentti Mäkelä (1924–1925)[1]
- Eino Jalmari Leino (1925–1935)[1]
- Kalervo Pellinen (1935–1945)[1]
- Torsti Kulmala (1945–1948)[1]
- Reino A. Vilpas (1948–1970)[1]
- Jorma Laurila (1970–1992)[2]
- Reijo Timperi (1992–1997)[3]
- Hannu Joensivu (1999–2001)[4]
- Tapani Venho (2002–2013)[5][6]
- Sami Sulkko (2013–2016)[7][8]
- Jari Kesäniemi (2016–)[9]
Venhon jäätyä sairauslomalle virkaatekevänä kaupunginjohtajana toimi maaliskuusta syyskuuhun 2012 Anita Joenpalo ja hänen jälkeensä kaupunginjohtajan viransijaisena Minna Lintonen, 1. lokakuuta 2012 alkaen. Myöhemmin Venhon jäätyä sairauseläkkeelle väliaikaiseksi kaupunginjohtajaksi nimitettiin Jarmo Pynnönen. Sittemmin uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Sami Sulkko.
Jari Kesäniemi valittiin joulukuussa 2016 Forssan kaupunginjohtajaksi. Kaupunginvaltuusto teki valinnan yksimielisesti.[9]
Kaupunginvaltuusto muokkaa
Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, joista 23 miehiä ja 20 naisia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Kaisa Lepola (sd.). Varapuheenjohtajat ovat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Arto Heino (kesk.) ja Tapio Virtanen (vas). Kokoomuksella on valtuustossa 12 paikkaa, SDP:llä 11, Keskustalla 8, Vasemmistoliitolla 6, Perussuomalaisilla 4, Vihreillä 1 ja Kristillisdemokraateilla 1 paikka.[10]
Kaupunginhallitus muokkaa
Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista 6 miehiä ja 5 naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Mika Penttilä (kesk.). Varapuheenjohtajat ovat Emmi Lintonen (sd.), Johanna Häggman (kesk.) ja Janne Nieminen (vas.). Kaupunginhallituksessa Kokoomuksella on neljä paikkaa, SDP:llä kolme, Keskustalla kaksi sekä Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla molemmilla yksi paikka.[11]
Lautakunnat muokkaa
Lautakuntia kaupungissa toimii kuusi: keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tarkastuslautakunta, yhdyskuntalautakunta ja ympäristölautakunta.[12]
Äänestysalueet muokkaa
Vaaleissa kaupunki on jaettu seitsemään äänestysalueeseen, jotka on nimetty äänestyspaikan mukaan.[13] Äänestysalueita ovat Teatteritalo (keskusta-alue), Heikka (Korkeavaha, Linikkala ja Kuusto), Haudankorva (Viksberg ja osa Kuhalaa), Tölö (osa Kuhalaa ja Pispanmäki), Kaupungintalo (osa Kuhalaa ja Rantalanmäki) ja Talsoila (Talsoila, Paavola ja Vieremä). Kojon äänestysalue sijaitsee entisen Koijärven kunnan alueella.
Kunnallisvaalit muokkaa
Forssan kaupunginvaltuustossa on ainakin vuodesta 1976 lähtien ollut yhtäjaksoisesti 43 paikkaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty puolueiden saamat valtuustopaikat vuosien 1976–2012 kunnallisvaaleissa:[14][15]
| Puolue | 1976 | 1980 | 1984 | 1988 | 1992 | 1996 | 2000 | 2004 | 2008 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokoomus | 10 | 10 | 10 | 8 | 8 | 8 | 7 | 8 | 7 | 12 |
| SDP | 13 | 15 | 15 | 15 | 15 | 13 | 12 | 13 | 14 | 11 |
| Keskusta | 6 | 8 | 7 | 9 | 7 | 10 | 11 | 12 | 11 | 8 |
| Vasemmistoliitto | 12 | 10 | 8 | 8 | 8 | 7 | 7 | 8 | 7 | 6 |
| Perussuomalaiset | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | – | – | – | 1 | 4 |
| Vihreät | – | – | 2 | 2 | 4 | 5 | 5 | 1 | 2 | 1 |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 |
| Muut ryhmät | 2 | 0 | – | – | – | 0 | 0 | – | – | – |
Vasemmistoliiton tulosten kohdalla on ilmoitettu myös Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Demokraattisen Vaihtoehdon saamat paikat, Perussuomalaisten kohdalla Suomen Maaseudun Puolueen paikat ja Kristillisdemokraattien kohdalla Suomen Kristillisen liiton saamat paikat. Muiden puolueiden saama paikka vuoden 1976 vaaleissa kuului Liberaaliselle Kansanpuolueelle.
Puolueiden kannatusprosentit kunnallisvaaleissa ovat olleet seuraavat:[14][15]
| Puolue | 1976 | 1980 | 1984 | 1988 | 1992 | 1996 | 2000 | 2004 | 2008 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokoomus | 21,5 | 23,0 | 22,4 | 19,7 | 19,2 | 18,4 | 17,2 | 17,9 | 16,7 | 26,5 |
| SDP | 29,9 | 32,1 | 32,7 | 34,1 | 33,4 | 28,9 | 27,3 | 30,3 | 30,5 | 25,0 |
| Keskusta | 14,2 | 16,9 | 16,5 | 19,5 | 17,5 | 22,4 | 24,4 | 26,1 | 24,7 | 18,5 |
| Vasemmistoliitto | 26,9 | 23,2 | 19,0 | 17,9 | 18,0 | 15,7 | 15,8 | 19,4 | 16,8 | 14,6 |
| Perussuomalaiset | 0,9 | 1,2 | 2,9 | 1,1 | 0,5 | – | – | – | 3,6 | 8,6 |
| Vihreät | – | – | 4,4 | 6,0 | 9,0 | 11,9 | 12,6 | 4,0 | 4,5 | 4,3 |
| Kristillisdemokraatit | 1,7 | 1,8 | 2,0 | 1,7 | 2,3 | 2,1 | 2,5 | 2,2 | 3,2 | 2,6 |
| Muut ryhmät | 5,7 | 1,7 | – | – | – | 0,5 | 0,3 | – | – | – |
Kunnallisvaalitilastojen perusteella SDP ja Vasemmistoliitto saivat yhdessä yli puolet äänistä vuoden 1992 kunnallisvaaleihin asti. Myöhemmissä vaaleissa vasemmistopuolueiden ääniosuus on ollut alle puolet, mutta kuitenkin yli 40 % annetuista äänistä. Paikkamäärien perusteella tarkasteltuna vasemmistopuolueilla oli enemmistö valtuustossa vuoden 1992 vaaleihin asti. Sen jälkeen vasemmistopuolueiden yhteispaikkamäärä on ollut 19–21 paikkaa, kun enemmistöön vaaditaan 22 paikkaa.[15] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa vasemmistopuolueiden kannatus jäi hieman alle 40 %:iin ja valtuustopaikkoja ne saivat 17 kappaletta.[14]
SDP oli pitkään kunnallisvaaleissa yhtäjaksoisesti Forssan suurin puolue, mutta vuoden 2012 vaaleissa Kokoomus ohitti sen kannatuksessa. SDP:n osuus äänistä on vaihdellut 30 %:n molemmin puolin. Keskusta oli 1970-luvun lopussa kolmanneksi suurin puolue noin 14 %:n ääniosuudella, mutta vuoden 1996 kunnallisvaaleista lähtien se oli toiseksi suurin puolue saaden noin neljänneksen äänistä. Vuoden 2012 vaaleissa Keskusta jäi jälleen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kokoomus oli vuosina 1980–1996 toiseksi suurin puolue ja sen jälkeen kolmanneksi suurin puolue, kunnes vuosien 2004 ja 2008 vaaleissa se jäi neljännelle sijalle. Vuoden 2012 vaaleissa Kokoomus kuitenkin nousi ensimmäistä kertaa suurimmaksi puolueeksi Forssassa. Kokoomuksen osuus äänistä oli 1980-luvun alkupuolella jonkin verran yli 20 %, mutta sen jälkeen kannatus oli selvästi alle 20 %:n. Vuoden 2012 suuren vaalivoiton myötä puoleen kannatus nousi yli 25 %:n. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli 1970-luvun lopulla Forssan toiseksi suurin puolue lähes 27 %:n ääniosuudella. 1980-luvulla puolueen kannatus laski huomattavasti, minkä jälkeen se on pysynyt noin 15–20 %:n välillä.[14][15]
Pienemmistä puolueista Vihreät on saanut merkittävästi kannatusta vuosien 1992, 1996 ja 2000 vaaleissa. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Vihreät saivat Forssasta neljänneksi eniten ääniä koko Suomessa. Vuoden 2000 vaaleissa Forssa oli Suomen 11. "vihrein" kunta. Suomen Maaseudun Puolueen kannatus oli takavuosina melko pientä; puolueella oli yksi edustaja valtuustossa vuoden 1984 vaalien jälkeen. Puolueen seuraaja Perussuomalaiset sai yhden valtuutetun jälleen vuoden 2008 vaaleissa. Vuoden 2012 vaaleissa Perussuomalaiset nelinkertaisti paikkamääränsä saaden neljä kaupunginvaltuutettua. Muista puolueista Kristillisdemokraateilla on usein ollut yksi kaupunginvaltuutettu. Eduskuntapuolueista Ruotsalainen Kansanpuolue ei ole asettanut Forssaan edes ehdokkaita.[14][15]
Vuosina 1980–2008 forssalaiset ovat äänestäneet kunnallisvaaleissa vilkkaammin kuin suomalaiset keskimäärin.[16]
Kunnallisvaalit 2004 muokkaa
Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä, Vihreät menettivät neljä valtuustopaikkaa viidestä ja muut neljä valtuustopuoluetta saivat kukin yhden paikan lisää.[15] Vaalien jälkeen Urpo Leppänen erosi Keskustan valtuustoryhmästä ja perusti oman Perussuomalaisten valtuustoryhmän.
Kunnallisvaalit 2008 muokkaa
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa SDP, Vihreät ja Perussuomalaiset saivat kukin yhden paikan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Vastaavasti Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus menettivät yhden paikan. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan. Puolueiden välinen suuruusjärjestys pysyi vaaleissa ennallaan lukuun ottamatta vaaleissa uutena ryhmänä esiintyneitä Perussuomalaisia, jotka saivat Kristillisdemokraatteja enemmän ääniä.[15] Käytännössä Keskustan paikkamäärä ei laskenut, sillä jo ennen vaaleja yksi Keskustan valtuutettu oli eronnut ryhmästä ja muodostanut Perussuomalaisten ryhmän.
Valtakunnallisesta tilanteesta poiketen SDP:n ääniosuus lisääntyi, ja Keskustan kannatusosuuden lasku oli vähäisempää kuin koko maassa. Kokoomuksen kannatus laski Forssassa, kun se koko Suomen tasolla tarkasteltuna nousi.[15] Vaalien ääniharava oli Mika Penttilä (kesk.), joka keräsi 774 ääntä.[17]
Äänestysalueittain tarkasteltuna SDP oli suurin puolue kaikilla keskustaajaman äänestysalueilla ja Keskusta suurin maaseutualueesta koostuvalla Kojon äänestysalueella. SDP:n kannatus oli korkeinta Kuhalan ja Tölön äänestysalueilla, joissa puolue sai yli kolmanneksen äänistä. Alimmillaan SDP:n kannatus oli Kojon äänestysalueella (noin 11 %). Muilla äänestysalueilla SDP:n kannatus oli 30 %:n tuntumassa. Keskustan kannatus oli suurinta Kojolla, jossa puolue sai yli puolet äänistä. Keskustaajaman äänestysalueista Keskustan kannatus oli suurinta Talsoilassa ja matalinta Kuhalassa. Vasemmistoliitto sai Kuhalassa ja Tölöllä noin neljänneksen äänistä; muualla kannatus oli matalampaa, Kojolla kaikkein matalinta. Heikan äänestysalueella Kokoomuksen kannatus oli yli 20 %, mutta Kuhalan ja Tölön äänestysalueilla kannatus jäi noin 10 %:iin. Vihreiden kannatus Kojon äänestysalueella on keskustaajamaa matalampaa, mutta Perussuomalaisten ja Kristillisten kannatuksessa ei ollut merkittäviä eroja alueittain.[18]
Äänestysprosentti oli Kuhalan äänestysalueella kaupungin matalin (57,7 %), jonka lisäksi Kaupungintalon äänestysalueella jäätiin hieman alle 60 %:iin. Kaikilla muilla äänestysalueilla suunnilleen kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan.[19]
Kunnallisvaalit 2012 muokkaa
Aiemmin Keskustaa edustanut Mika Penttilä[20] ja Perussuomalaisia edustanut Sami Mattila[21] asettuivat lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa Kokoomuksen ehdokkaiksi.
Kokoomus nousi vaaleissa Forssan suurimmaksi puolueeksi saaden viisi lisäpaikkaa valtuustoon. Myös Perussuomalaiset voitti saaden kolme lisäpaikkaa. Keskusta ja SDP menettivät molemmat kolme paikkaa, Vihreät ja Vasemmistoliitto kumpikin yhden paikan. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä. Vaalien äänestysprosentti oli 60,5. Äänestysalueittain tarkasteltuna Kokoomus oli suurin puolue Teatteritalon, Talsoilan, Heikan ja Kaupungintalon äänestysalueilla. SDP oli suurin Kuhalan ja Tölön äänestysalueilla, Keskusta puolestaan Kojon äänestysalueella.[14]
Vaalien ääniharava oli Mika Penttilä, joka sai 896 ääntä. Muita ääniharavia olivat SDP:n Kaisa Lepola, Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen ja Perussuomalaisten Tuula Forsblom.[22]
Eduskuntavaalit muokkaa
Historiallisesti Forssa on ollut vasemmistoenemmistöinen kunta. Vuoden 1924 eduskuntavaaleissa Forssa muodosti ensimmäisen kerran oman kuntansa. Tuolloin SDP sai yksin 50,4 % äänistä ja Työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto sai 17,6 % äänistä.[23] Yhteensä vasemmiston kokonaiskannatus oli tuolloin siis 67,9 %.
Vuosina 1983–2011 pidetyissä eduskuntavaaleissa SDP oli yhtäjaksoisesti suurin puolue vuoden 2007 vaaleihin asti, jolloin se putosi toiselle sijalle. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2011 vaaleissa suurin puolue oli Keskusta. Perussuomalaiset nousi viime eduskuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi.[24]
Eduskuntavaalit 2003 muokkaa
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Forssasta valittiin eduskuntaan SDP:n Minna Lintonen ja Keskustan Sirkka-Liisa Anttila.
Eduskuntavaalit 2007 muokkaa
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Keskusta sai ensimmäistä kertaa eniten ääniä. Forssalaisista poliitikoista ehdokkaina olivat SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja Mika Penttilä, Vasemmistoliiton Risto Aaltonen ja Kokoomuksen Jarmo Pynnönen. Anttila sai pitää edustajanpaikkansa, mutta Lintosta ei valittu enää toiselle kaudelle.
Eduskuntavaalit 2011 muokkaa
Kevään 2011 eduskuntavaaleissa Keskusta sai jälleen eniten ääniä. Forssasta olivat ehdolla SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja Mika Penttilä, Vasemmistoliiton Suvi Mäkinen ja Janne Nieminen, Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, Vihreiden Alpo Suhonen sekä Perussuomalaisten Tuula Forsblom ja Sami Mattila. Sirkka-Liisa Anttila uusi edustajanpaikkansa, ja hänen lisäkseen Sanni Grahn-Laasonen valittiin eduskuntaan.
Forssalaiset kansanedustajat muokkaa
Nykyisin eduskunnassa on kaksi kansanedustajaa Forssasta:[25]
- Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), kansanedustajana 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999 lähtien, maa- ja metsätalousministeri 2007–2011
- Sanni Grahn-Laasonen (kok.), kansanedustajana vuodesta 2011
Lisäksi Forssasta on aiemmin valittu eduskuntaan viisi muuta kansanedustajaa:[25]
- Eino Raunio (sd.), kansanedustajana 1939–1970, valtiovarainministeri 1968–1970
- Eino Grönholm (sd.), kansanedustajana 1975–1983
- Ritva Vastamäki (kok.), kansanedustajana 1987–1991
- Ilkka Joenpalo (sd.), kansanedustajana 1987–1991 ja 1995–1997
- Minna Lintonen (sd.), kansanedustajana 2003–2007
Urpo Leppänen (SMP, Vapaat demokraatit ja LKP) toimi kansanedustajana vuosina 1979–1991 sekä työvoimaministerinä vuosina 1983–1987. Kansanedustajaksi Leppänen valittiin Kymen läänin vaalipiiristä, mutta 2000-luvulla Leppänen vaikutti myös Forssan politiikassa.
Presidentinvaalit muokkaa
Forssalaiset ovat yleensä antaneet sosialidemokraattien ehdokkaalle eniten ääniä presidentinvaaleissa. Seuraavassa on esitetty Forssassa enemmistön äänistä saaneet ehdokkaat presidentinvaalien toisella kierroksella vuosien 1994–2012 vaaleissa:
- 1994: Martti Ahtisaari (sd.) 63,0 %[26]
- 2000: Tarja Halonen (sd.)
- 2006: Tarja Halonen (sd.) 57,7 %[27]
- 2012: Sauli Niinistö (kok.) 63,2 %[28]
Europarlamenttivaalit muokkaa
Vuoden 1996 europarlamenttivaaleissa Keskusta sai eniten ääniä, ja forssalainen Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi.[25] Vuosien 1999, 2004 ja 2009 europarlamenttivaaleissa SDP oli suurin puolue. Vuoden 1996 vaaleissa SDP oli toiseksi suurin puolue, ja myöhemmissä vaaleissa Kokoomus on ollut toiseksi suurin. Vuoden 1996 vaaleja lukuun ottamatta Keskusta on europarlamenttivaaleissa ollut kolmannella sijalla Forssassa.[29]
Verotus muokkaa
Forssan tuloveroprosentti vuonna 2012 on valtuuston päätöksen mukaisesti 19,50.[30]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Peltovuori (1993), s. 271–275
- ↑ Ojansivu, Merja: Forssan johtoon kuusitoista hakijaa 23.6.1992. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.12.2016.
- ↑ Ylönen, Jorma: Yle: Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi jää eläkkeelle 16.12.2014. Kuntalehti. Viitattu 19.12.2016.
- ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 320. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-21965-1.
- ↑ Venhosta Forssan uusi kaupunginjohtaja Kaleva. 25.2.2002. Kaleva. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ Forssa hakee kiireellä pätkätyöläistä kaupunginjohtajaksi Yle Uutiset. 19.2.2013. Yle Häme. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ Niskanen, Anne-Maria: Sami Sulkko äänestettiin Forssan uudeksi kaupunginjohtajaksi YLE Uutiset. 28.5.2013. YLE Häme. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Jäske, Ulla: Forssan kaupunginjohtaja jätti eroanomuksensa 31.8.2016. Hämeen Sanomat. Arkistoitu 22.12.2016. Viitattu 19.12.2016.
- ↑ a b Kiviluoto, Mikko: Kosken Kesäniemi siirtyy Forssan ruoriin – valtuusto oli yksimielinen 19.12.2016. Salon Seudun Sanomat. Viitattu 24.12.2016.
- ↑ Kaupunginvaltuusto 2013-2016 Forssan kaupunki. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 6.2.2013.
- ↑ Kaupunginhallitus 2013-2016 Forssan kaupunki. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 6.2.2013.
- ↑ Lautakunnat 2013-2016 Forssan kaupunki. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 6.2.2013.
- ↑ Ajankohtaista, Eduskuntavaalit 17.3.2011. Forssan kaupunki. Arkistoitu 8.1.2017. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ a b c d e f Tulos puolueittain - Forssa 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ a b c d e f g h Kunnallisvaalit 1976-2017, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Kunnallisvaalit 1976-2012, äänestystiedot Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Ehdokkaat kunnittain kunnallisvaaleissa 2008, Hämeen vaalipiiri Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kunnallisvaalit 2008, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kunnallisvaalit 2008, äänestystiedot Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ YLE Häme: Mika Penttilä on Forssan äänikunkku 29.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Riita perussuomalaisissa: Valtuutettu loikkasi kokoomukseen 11.9.2012. Verkkouutiset. Viitattu 4.11.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hämeen vaalipiiri - Forssa - Ääniharavat 1.11.2012. Yleisradio. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Eduskuntavaalit 1924 (PDF) Suomen virallinen tilasto 29:11. 1924. Doria-julkaisuarkisto: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Eduskuntavaalit 1983-2015, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Arkistoitu 16.1.2018. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ a b c Kansanedustajat 1907 - Eduskunta. Viitattu 18.8.2012.
- ↑ Hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput, ennakkoäänten määrä sekä ennakolta äänestäneet ja äänestysprosentti kunnittain 1994, II vaali (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Toiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden saamat äänimäärät ja äänimääräosuudet presidentinvaalissa 2006, 1 ja 2 vaali. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ Toiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden saamat äänimäärät ja äänimääräosuudet presidentinvaalissa 2012, 1 ja 2 vaali. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ Europarlamenttivaalit 1996-2014, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Vuoden 2012 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Kaupunginvaltuusto, Pöytäkirja 07.11.2011, Pykälä 52. Forssan kaupunki. Viitattu 17.8.2012. [vanhentunut linkki]