Forsmarkin ydinvoimalaitos

ydinvoimala Ruotsissa
(Ohjattu sivulta Forsmarkin ydinvoimala)

Forsmarkin ydinvoimala sijaitsee Ruotsin Itämeren rannikolla Uppsalan läänissä Östhammarin kunnassa, noin 70 km:n päässä Ahvenanmaasta. Forsmark tuottaa noin kuudenneksen Ruotsin itse tuottamasta sähköenergiasta. Laitoksen kolmen kiehutusvesireaktorin yhteenlaskettu sähköntuotto on noin 3 100 megawattia. Ensimmäiset reaktorit käynnistettiin vuonna 1980, kolmas vuonna 1985.

Ilmakuva Forsmarkin ydinvoimala-alueesta.
Ruotsin ydinvoimaloiden sijainti (Katso)
 Toiminnassa olevat
 Suljetut ydinvoimalat

Voimalan omistavan Forsmarks Kraftgrupp -yhteenliittymän osakkaat ovat Ruotsin valtiollinen Vattenfall AB (66 %), Mellansvensk Kraftgrupp AB (25,5 %) ja E.ON Kärnkraft Sverige AB (8,5 %). Mellansvensk Kraftgruppin pääomistaja 87 %:n osuudella puolestaan on Fortum. Laitoksen liikevaihto on viime vuosina ollut noin 480 miljoonaa euroa ja se on työllistänyt noin 860 henkeä.

Forsmarkin ydinvoimalan reaktorit

muokkaa
 
Forsmark 1

Forsmark 1

muokkaa

Forsmarkin ydinvoimalan reaktori 1.

Forsmark 1
Käyttöönotto 1980
Tyyppi kiehutusvesireaktori
Sähköteho 984 MW
Lämpöteho 2 928 MW

Forsmark 1 -reaktori (F1) liitettiin verkkoon ensimmäisen kerran 5. kesäkuuta 1980 ja se aloitti kaupallisen toimintansa 10.12.1980. Reaktori on ASEA-Atomin toimittama kiehutusvesireaktori, ja se on mallia BWR69. Forsmark 1 on periaatteessa identtinen Forsmark 2:n kanssa ja muistuttaa hieman nykyaikaisempia suomalaisia reaktoreita Olkiluoto 1 ja 2. Ringhals 1:n sulkemisen yhteydessä vuonna 2020 ja Ringhals 2:n sulkemisen yhteydessä vuonna 2019 Forsmark 1:stä tuli Ruotsin vanhin edelleen toiminnassa oleva reaktori.

 
Forsmark 2

Forsmark 2

muokkaa

Forsmarkin ydinvoimalan reaktori 2.

Forsmark 2
Käyttöönotto 1981
Tyyppi kiehutusvesireaktori
Sähköteho 1 120 MW
Lämpöteho 3 253 MW

Forsmark 2 (F2) on periaatteessa identtinen Forsmark 1:n kanssa, ja se liitettiin verkkoon ensimmäisen kerran 15.12.1980 ja se aloitti kaupallisen toimintansa 7. heinäkuuta seuraavana vuonna.

 
Forsmark 3

Forsmark 3

muokkaa

Forsmarkin ydinvoimalan reaktori 3

Forsmark 3
Käyttöönotto 1985
Tyyppi kiehutusvesireaktori
Sähköteho 1 167 MW
Lämpöteho 3 300 MW

Forsmark 3 (F3) on laitoksen suurin ja nuorin reaktori, ja se on ASEA-Atomin toimittama kehutusvesireaktori. Se on mallia BWR75 sekä on identtinen sisarreaktori Oskarshamn 3:n kanssa (joka oli tarkoitus rakentaa Forsmarkiin nimellä Forsmark 4). Se liitettiin sähköverkkoon 3. maaliskuuta 1985 ja aloitti kaupallisen toimintansa 21. elokuuta 1985.

 
Forsmarkin kolme reaktorirakennusta elokuussa 2014.

Käyttöhäiriöitä

muokkaa

Alkuvuodesta 2007 voimala oli toistuvasti uutisissa. Lukuisat tekniset ja turvallisuusongelmat olivat vaivanneet laitosta jo puolen vuoden ajan. Helmikuussa 2007 Vattenfall erotti voimalan toimitusjohtajan Lars Fagerbergin. Kesällä 2006 Forsmark 1 jouduttiin hätäpysäyttämään jolloin osa sen valvontamonitoreista pimeni, tutkinnassa havaittiin virheellisiä sähkökytkentöjä. Toisen kerran se jouduttiin pysäyttämään lokakuussa testeissä havaittujen epäselvyyksen vuoksi, samalla myös kakkosreaktori pysäytettiin jäähdytysjärjestelmän vuodon takia. Talvella 2007 havaittiin ykkös- ja kakkosreaktoreissa vaurioita kumitiivisteissä. Mediassa uutisoitiin tuona ajankohtana myös raportista jossa kerrotaan laitoksen muutamien työntekijöiden olleen humalassa työvuorollaan.

Myös muissa Ruotsin ydinvoimaloissa on ollut vuosien 2006 ja 2007 aikana lukuisia ongelmia, kuten esimerkiksi Ringhalsissa.

IAEA:n saatua tarkastukset valmiiksi Forsmarkin voimalassa uutisoitiin helmikuussa 2008 laitoksen välttyneen vakavilta moitteilta, vaikka korjattavaa löytyi[1]. Ruotsin oma ydinturvallisuusviranomainen SKI arvosteli syyskuussa 2008 Forsmarkin ydinvoimalaa useista turvallisuuspuutteista. SKI havaitsi rutiinitarkastuksessaan muun muassa kakkosreaktorin hätäjäähdytysjärjestelmän venttiilin olleen suljettuna vuoden.[2]

Lokakuussa 2012 voimalaan tehdyn EU-stressitestin mukaan henkilökunnalla on sähkönsyötön katketessa 35 minuuttia aikaa kytkeä virta takaisin, jotta reaktorin jäähdytys toimisi normaalisti. Häiriötilanne voisi helposti johtaa katastrofiin.[3][4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa