Wikipedia

Formula 2 Azerbaidžanin Grand Prix 2017

Formula 2 Azerbaidžanin Grand Prix 2017 oli Formula 2 -kauden 2017 neljäs osakilpailu, joka ajettiin 24.–25. kesäkuuta Bakun katuradalla Azerbaidžanissa.

Azerbaidžan Formula 2 Azerbaidžanin Grand Prix 2017
4. osakilpailu 11 osakilpailusta kaudella 2017.
Päivämäärä 24. kesäkuuta 2017
Sijainti Baku, Azerbaidžan
Rata Katurata
6,003 km
Lauantain kilpailu
Pituus 24 kierrosta
Sää Aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
Talli Prema Racing
Aika 1.52,129
Nopein kierros
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
Talli Prema Racing
Aika 1.54,025 (kierroksella 24)
Palkintokoroke
Voittaja Monaco Charles Leclerc
(Prema Racing)
Toinen Alankomaat Nyck de Vries
(Rapax)
Kolmas Kanada Nicholas Latifi
(DAMS)
Sunnuntain kilpailu
Pituus 21 kierrosta
Sää Aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja {{{{{paalulta lähtijän maa genetiivissä2}}} lippu}} {{{paalulta lähtijä2}}}
Talli {{{paalulta lähtijän talli2}}}
Aika {{{paaluaika2}}}
Nopein kierros
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
Talli Prema Racing
Aika 1.53,635 (kierroksella 17)
Palkintokoroke
Voittaja Ranska Norman Nato
(Arden)
Toinen Monaco Charles Leclerc
(Prema Racing)
Kolmas Kanada Nicholas Latifi
(DAMS)

Sergei Sirotkin teki paluun ART GP-talliin Azerbaidžanin viikonlopun ajaksi korvaten pyöräilyonnettomuudessa loukkaantunutta Alexander Albonia.[1]

Aika-ajot

muokkaa

Paalupaikalle ajoi neljännen kerran peräkkäin Charles Leclerc.[2] Toiseen ruutuun ajoi Nobuharu Matsushita ja kolmanneksi Nicholas Latifi.[2] Russian Timen Luca Ghiotto osui seinään mutkassa 15 rikkoen autonsa, ja jääden viimeiseen lähtöruutuun.[2]

1. Kilpailu (Lauantain kilpailu, 25 kierrosta)

muokkaa

Leclerc piti kärkipaikkansa startissa. Toisesta ruudusta lähtenyt Matsushita tippui viidenneksi. Toiseksi nousi Latifi, kolmanneksi Nyck de Vries ja neljänneksi Antonio Fuoco. Johnny Cecotto sammutti autonsa lähtöruudukkoon, mutta pääsi jatkamaan matkaansa, kun hänen autonsa työnnettiin varikolle ja se käynnistettiin uudelleen, mutta hän törmäsi seinään mutkassa kaksi, joutuen keskeyttämään kilpailunsa. Turva-auto tuli radalle. Cecotto sai kilpailun jälkeen 5 lähtöruudun rangaistuksen varikon ylinopeudesta.

Varikkopysähdyksillä Nyck de Vries nousi kilpailussa toiseksi ohi Nicholas Latifin. Antonio Fuoco tippui Sergio Canamasasin taakse, joka ei ollut vielä pysähtynyt. Fuoco törmäsi Canamasasin auton perään mutkassa neljä. Fuoco keskeytti, mutta Canamasas pystyi jatkamaan matkaansa. Nabil Jeffri ajoi ensimmäisen mutkan pitkäksi, ja samalla kierroksella ajoi seinään mutkassa 7, jonka myötä virtuaalinen turva-auto tuli radalle. Pari kierrosta myöhemmin Racing Engineering-kuljettaja Louis Delétraz törmäsi seinään mutkassa 2, kierroksella 12. Turva-auto tuli jälleen radalle.

Sean Gelael, Robert Vișoiu ja Sérgio Sette Câmara saivat 10 sekunnin aikarangaistukset keltaisten lippujen alueella hidastamatta jättämisestä. Luca Ghitto johti kilpailua turva-auton poistuttua radalta, koska hän ei ollut vielä pysähtynyt, mutta tippui kilpailussa viimeiseksi pysähdyttyään. Nobuharu Matsushita ajoi myös ensimmäisen mutkan pitkäksi sijalta neljä, ja tippui pois pistesijoilta. Kierroksella 25 Canamasas lukitsi pyöränsä ja ajoi kolmannen mutkan pitkäksi. Samalla kierroksella hän ajoi mutkassa 7 seinään, joutuen keskeyttämään kilpailunsa. Samalla kierroksella Ralph Boschung kävi tekemässä varikkopysähdyksensä, ja kylmillä renkailla ajoi mutkan kaksi pitkäksi. Samalla kierroksella myös Sean Gelael ajoi seinään mutkassa 8. Sergei Sirotkin ei pystynyt väistämään Gelaelia, joka jäi poikittain radalle, ja ajoi häntä päin. Myös Gustav Malja törmäsi samaan kolarisumaan. Takana tullut Matsushita vältti muut autot, mutta rikkoi hieman etusiipeään väistettyään seinään. Kaikki joutuivat keskeyttämään kilpailun. Kilpailu keskeytettiin punaisilla lipuilla. Kilpailun alkuperäisestä 29 kierroksesta ajettiin lopulta 25 kierrosta.

Charles Leclerc voitti kilpailun, Nyck de Vries oli toinen ja Nicholas Latifi kolmas.[3] Kilpailussa jaettiin täydet pisteet, vaikka ei ajettu täyttä kilpailumittaa. Oliver Rowland ajoi neljänneksi, mutta sai 10 sekunnin aikarangaistuksen, koska hän ei hidastanut tarpeeksi keltaisten lippujen alueella, ja tippui täten seitsemänneksi.[4]

2. Kilpailu (Sunnuntain kilpailu, 21 kierrosta)

muokkaa

Raplh Boschung lähti kilpailuun paalupaikalta, mutta menetti ensimmäisellä kierroksella kärkipaikan Oliver Rowlandille. Rowland joutui keskeyttämään kierroksella 8 vaihdelaatikko-ongelmiin. Kierroksella 9 toisena ajanut Nyck de Vries joutui myös keskeyttämään kilpailunsa. Norman Naton yrittäessä ohitusta Ralph Boschungista, hän rikkoi etusiipeään osuessaan Boschungin vasempaan takarenkaaseen. Boschungin auto ei kärsinyt vaurioita, ja Nato onnistui ohituksessa.

Charles Leclerc ja Sergio Canamasas saivat 10 sekunnin aikarangaistukset keltaisten lippujen alueella hidastamatta jättämisestä. Leclerc nousi kilpailun kärkeen ja ajoi ensimmäisenä ruutulipulle, mutta ero toiseksi tulleeseen Norman Natoon jäi vain reiluun sekuntiin, jonka myötä Nato voitti kilpailun, Leclerc oli toinen ja Nicholas Latifi lauantain kilpailun tapaan kolmas.[5] Jordan King ajoi maaliin neljäntenä, mutta hänet hylättiin kilpailun jälkeen liian alhaisten rengaspaineiden takia.[6]

Sijoitukset GP-viikonlopun jälkeen

muokkaa
Sija Kuljettaja Talli Pisteet
1.   Charles Leclerc Prema Powerteam 122
2.   Oliver Rowland DAMS 80
3.   Artjom Markelov Russian Time 78
4.   Luca Ghiotto Russian Time 58
5.   Nicholas Latifi DAMS 53
6.   Nobuharu Matsushita ART GP 52
7.   Nyck de Vries Rapax 45
8.   Norman Nato Arden 43
9.   Jordan King MP Motorsport 37
10.   Alexander Albon ART GP 37
11.   Gustav Malja Racing Engineering 28
12.   Johnny Cecotto, Jr. Rapax 16
13.   Sergei Sirotkin ART GP 9
14.   Ralph Boschung Campos Racing 5
15.   Sergio Canamasas Trident 3
16.   Antonio Fuoco Prema Powerteam 2
17.   Sérgio Sette Câmara MP Motorsport 0
18.   Sean Gelael Arden 0
19.   Louis Delétraz Racing Engineering 0
20.   Nabil Jeffri Trident 0
21.   Robert Vișoiu Campos Racing 0
22.   Roberto Merhi Campos Racing 0
23.   Stefano Coletti Campos Racing 0

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Renault tester Sirotkin gets Baku F2 seat GP2/F2 News. 19.6.2017. GPUpdate.net. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Leclerc breezes to fourth straight F2 pole GP2/F2 News. 23.6.2017. GPUpdate.net. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Leclerc wins red-flagged feature race in Baku GP2/F2 News. 24.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Rowland criticises Baku feature race penalty GP2/F2 News. 24.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Nato wins Baku thriller after Leclerc penalty GP2/F2 News. 25.6.2017. Autosport.com. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
  6. ↑ King disqualified from Baku sprint race GP2/F2 News. 25.6.2017. Autosport.com. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017. (englanniksi)
Osakilpailut Formula 2 -kaudella 2017
  Bahrain   Espanja   Monaco   Azerbaidžan   Itävalta   Britannia   Unkari   Belgia   Italia   Jerez   Abu Dhabi
 
Formula 2 -luokan Azerbaidžanin Grand Prix’t
2010-luku 2017 • 2018 • 2019
Radat Bakun katurata (2017–)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Formula_2_Azerbaidžanin_Grand_Prix_2017&oldid=21685211”