Flatpak
Flatpak on ohjelmien asentamiseen ja hallintaan suunnattu työkaluohjelmisto.[2] Flatpak-mallissa ohjelmat ja niiden käyttämä ajonaikainen ympäristö käännetään ja jaetaan riippumatta alustasta, jossa niitä käytetään ja ne ovat tiettyyn rajaan asti eriytettyjä ("hiekkalaatikossa") isäntäjärjestelmästä.[2] Flatpakin julkaisusta kerrottiin kesäkuussa 2016.[3]
| Flatpak | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Kehityshistoria | |
| Vakaa versio | 1.14.6 ()[1] |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | paketinhallintajärjestelmä |
| Lisenssi | GNU Lesser General Public License, versio 2.1 tai myöhempi |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
| Versiohallinta | |
Perinteisiin paketinhallintajärjestelmiin verrattuna Flatpak ei paketoi tietylle käyttöjärjestelmälle vaan tietylle ajonaikaiselle ympäristölle.[4]
Canonical kehitti Ubuntuun Snap-paketoinnin, mutta monet Fedoran kehittäjistä työskentelivät Flatpakin parissa sen kilpailijaksi, jolloin sitä vielä kutsuttiin nimellä "xdg-app".[5] Sekä Snap että Flatpak ovat suunnattu ohjelmien paketointiin niiden riippuvaisuuksien kanssa, mutta Flatpak yrittää rajoittaa yhteenliittämistä ajonaikaisten perusriippuvaisuuksien kohdalla.[5] Flatpakin tavoitteena ovat pienemmät paketit ja parempi turvallisuus.[5] Tästä johtuen Flatpak-paketeilla voi kuitenkin olla riippuvaisuuksia toisiin paketteihin.[5] Flatpakin hiekkalaatikko hyödyntää paljon Linux-nimiavaruuksia, joita Snap välttää.[5] Kolmas vastaava ratkaisu on AppImage.[5]
Flathub muokkaa
Flathub on suosittu palvelu ("sovelluskauppa") Flatpak-paketoitujen ohjelmien jakeluun.[6] Flatpak tukee eri pakettilähteiden lisäämistä ja poistamista käyttäjän tarpeen mukaan.[7] Tammikuussa 2024 kerrottiin, että Flatpakilla on miljoona kuukausittaista käyttäjää ja Flathubista on ladattu yli 1,6 miljardia kertaa. Suosion kasvun sanotaan johtuvan muutamien erittäin suosittujen sovelluksien saatavuudesta, käytöstä Steam Deckin työpöytämoodissa, sekä käytöstä useissa suosituissa Linux-jakeluissa.[8]
Tekniikka muokkaa
Flatpak hyödyntää useita olemassa olevia tekniikoita kuten nimiavaruuksia, cgroups-ryhmiä ja seccomp-ominaisuutta. Lisäksi se käyttää Open Container Initiativen määrittelemää OCI-muotoa ja Project Atomicin libostree-kirjastoa (ennen vain OSTree). Flatpakista on lähtöisin myös Bubblewrap-tekniikka kevyiden hiekkalaatikoiden tekemiseen.[9][10][11]
Lähteet muokkaa
- ↑ 1.14.6, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b flatpak(1) man.archlinux.org. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Announcing Flatpak lwn.net. 21.6.2016. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Flatpak fedoraproject.org. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Jonathan Corbet: The universal application distribution mechanism? lwn.net. 15.6.2016. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Joey Sneddon: 7 Flatpak Apps You Can Install Right Now from Flathub omgubuntu.co.uk. 10.8.2018. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Using Flatpak docs.flatpak.org. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Marius Nestor: Flathub Now Has Over One Million Active Flatpak App Users 9to5linux.com. 26.1.2024. Viitattu 18.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Frequently Asked Questions flatpak.org. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Bubblewrap wiki.archlinux.org. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ libostree ostreedev.github.io. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)