Snap (paketinhallinta)
Snap (myös snapd) on Canonicalin kehittämä Flatpakin kaltainen paketinhallintaohjelma GNU/Linux-jakeluita varten. Toisin kuin Flatpak, Snap vaatii Systemd:n ja AppArmorin käyttämistä, eikä se toimi ilman niitä. Flatpakista poiketen Snap sisältää vain yhden ohjelmistolähteen (Snapcraft), jota Canonical hallinnoi. Snapcraft-ohjelmistolähde sisältää sekä vapaita ohjelmistoja että suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Flatpak-pakettien tapaan jokainen Snap-paketti sisältää kaikki ohjelman tarvitsemat kirjastot. Kaikki Snap-paketit ovat saatavilla kaikille GNU/Linux-järjestelmille, joissa Snap on tuettu ja joihin se on asennettu.[1][2][3]
| Snap | |
|---|---|
 |
|
| Kehittäjä | Canonical Ltd. |
| Julkaisija | Canonical Ltd. |
| Kehityshistoria | |
| Vakaa versio | 2.63 / 22.5.2024 |
| Kehitystilanne | aktiivinen |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | paketinhallintajärjestelmä |
| Lisenssi | GNU GPLv3 |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
| Versiohallinta | |
Linux-jakeluista esimerkiksi Ubuntu, Manjaro ja KDE Neon sisältävät Snap-paketinhallinnan esiasennettuna. Snap on kuitenkin asennettavissa valtaosaan muistakin Linux-jakeluista.[4]
Lukuisat kehittäjät, kuten Google, Microsoft, Spotify, Mozilla, KDE, JetBrains ja Bitwarden tarjoavat ohjelmistojaan Snap-paketteina.[5] Kuka tahansa voi julkaista paketin Snapcraftissa, ja monet Snapeista ovat jonkun muun kuin alkuperäisen kehittäjän paketoimia. Osa kehittäjista jakaa ohjelmistoaan Snap-pakettien sijaan esimerkiksi Flatpak- tai AppImage-muodossa. Myös RPM- ja DEB-paketit, suoritettavat binäärit ja lähdekoodista kääntäminen ovat Snapille vaihtoehtoisia tapoja sovelluksen levitykseen.
Kritiikki
muokkaaFlatpak ja perinteiset pakettienhallintajärjestelmät kuten DNF ja APT tukevat monia ohjelmistolähteitä. Snap-paketteja voi asentaa vain Snapcraftista, jonka palvelintoteutus ei ole avointa lähdekoodia. Snap on siis tiukasti riippuvainen Snapcraftin ylläpitäjästä, Canonicalista.[6]
Canonical on siirtynyt tarjoamaan osaa sovelluksista Ubuntussa Snap-paketteina DEB-pakettien sijaan.[7] Snap-paketteihin siirtymisen myötä on esiintynyt erilaisia ongelmia mm. suorituskykyyn liittyen.[8] Ongelmat yhdistettynä Canonicalin mielivaltaisina pidettyihin valintoihin ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä osassa Ubuntu-käyttäjiä.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ About Snaps snapcraft.io. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Adios apt and yum? Ubuntu’s snap apps are coming to distros everywhere arstechnica.com. 14.6.2016. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Snap - Arch Linux Wiki wiki.archlinux.org. 11.5.2024. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Installing the daemon | Snapcraft documentation snapcraft.io. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ About Snaps Snapcraft. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Snap Store — Linux Mint User Guide documentation linuxmint-user-guide.readthedocs.io. Viitattu 6.6.2024.
- ↑ How to Install Firefox as classic Deb in Ubuntu 22.04 & 24.04 | UbuntuHandbook ubuntuhandbook.org. Viitattu 6.6.2024.
- ↑ How are we improving Firefox snap performance? Part 1 | Snapcraft snapcraft.io. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ The snap back end (s… r/linux. 1.10.2020. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Arch Linux Wiki artikkeli Snap-paketinhallintaohjelmasta (englanniksi)