Ferrari Daytona
Ferrari Daytona tai valmistajan mallinumeroinnilla 365 GTB4 coupé ja 365 GTS4 cabriolet, on kaksipaikkainen grand tourer, jota Ferrari valmisti vuosina 1968–1973. Pininfarinan suunnittelija Leonardo Fioravantin[8] muotoilema auto esiteltiin vuoden 1968 Pariisin autonäyttelyssä korvaamaan 275 GTB4-malli. 365 GTS4 cabriolet-malli esiteltiin vuoden 1969 Frankfurtin autonäyttelyssä.[9]
Ferrari Daytona 365 GTB4 365 GTS4 |
|
---|---|
![]() Ferrari Daytona 365 GTB4 |
|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() |
Valmistaja | Ferrari |
Valmistusvuodet | 1968–1973 |
Korimalli |
2-ovinen coupé 2-ovinen cabriolet |
Luokka | urheiluauto |
Edeltäjä | Ferrari 275 GTB4 |
Seuraaja | Ferrari 365 GT4 BB |
Tekniset tiedot | |
Rakenne | etumoottori[2] |
Moottori | V12[1] |
Iskutilavuus | 4 390[3] |
Teho | 352 hv[4] |
Huippunopeus | 280 km/h[5] |
Kiihtyvyys | 5,4 sek 0-60 mph[6] |
Vetotapa | takaveto[7] |
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2c/Ferrari-Daytona-Spyder_%2852675423740%29.jpg/250px-Ferrari-Daytona-Spyder_%2852675423740%29.jpg)
Ferrarin mukaan 365-mallin "Daytona"-nimi on median antama epävirallinen nimi, joka viittaa Ferrarin 330 P3/4, 330 P4 ja 412 P autojen kolmoisvoittoon vuoden 1967 24 tunnin Daytona-kilpailussa.
Daytonan seuraajaksi tuli keskimoottorinen 365 GT4 Berlinetta Boxer vuonna 1973.
Tekniset tiedot
muokkaaDaytona on rakenteeltaan perinteinen etumoottorinen ja takavetoinen auto. Tipo 251 nimellä tunnettu 4 390 kuutioinen moottori kehitettiin aikaisemmassa 275 GTB4-mallissa käytetystä 60° sylinterikulmaisesta Colombo V12-moottorista.
Kahdella sylinterinkannen yläpuolella olevalla nokka-akselilla varustetussa DOHC-moottorissa on 2 venttiiliä per 365 cm³ sylinteri. Moottorissa on kuusi kaksikurkkuista Weber 40 Dcn/20-kaasutinta tai vaihtoehtoisesti 40 mm Solex kaksoiskaasuttimet. Puristussuhteella 9,3:1 se tuottaa 259 kW (352 PS; 347 hv) / 7500 rpm ja enimmäisvääntöä 431 Nm / 5500 rpm.
Daytona huippunopeus on 280 km/h ja kiihtyvyys 0-60 mph (97 km/h) 5,4 sekuntia.[10]
Viisivaihteinen transakseli-tyyppinen manuaalivaihteisto on asennettu taakse optimaalisen painonjakauman saavuttamiseksi, ja pyörien erillisjousituksessa on kolmiotukivarret ja kierrejouset.
Muotoilu
muokkaaAiemmin Ferrari Dinon muotoilutiimissä työskennellyt Pininfarinan suunnittelija Leonardo Fioravanti vastasi 365 GTB4:n muotoilusta.[11] Siinä siirryttiin Ferrarin perinteisistä pyöristetyistä muodoista kohti nykyaikaisempaa, teräväreunaista ilmettä.
Auton kori on terästä, mutta konepelti, ovet ja takaluukku ovat alumiinia. Myöhemmissä vuosimalleissa siirryttiin yhdysvaltalaisten turvallisuusmääräysten vuoksi teräksisiin oviin.[12]
Ensimmäisissä Daytonoissa oli kiinteät ajovalot akryylilasisuojuksen takana. Yhdysvaltalainen turvallisuusmääräys, joka kielsi ajovalosuojukset, johti vuonna 1971 siirtymiseen esiin nouseviin kaksoisajovaloihin.
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferrari Daytona Wikimedia Commonsissa