Avaa päävalikko
Feeli Isosomppi

Feeli Johannes Isosomppi (Felix Iso-Somppi, 15. lokakuuta 1909, Kauhava20. helmikuuta 1972 Hyvinkää) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 70.[1]

Kauhavalainen Feeli Iso-Somppi oli mukana jo talvisodassa kantaen lääkintämiehen punaisella ristillä varustettua käsivarsinauhaa. Iso-Somppi työskenteli kaiken aikaa etulinjassa, vaikka kranaattiräjähdys oli vaurioittanut pahoin hänen rumpukalvojaan. Iso-Sompin uhrautuva työskentely havaittiin kuitenkin Jalkaväkirykmentti 37:n johtoportaassa jo hyökkäysvaiheen aikana, ja esitys urhean lääkintäaliupseerin nimittämiseksi Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi lähti päämajaan 3. lokakuuta 1941 varustettuna 19. Divisioonan komentajan, eversti Hannu Hannukselan allekirjoituksella: Lääkintäalikersantti Isosomppi pelasti rohkealla ja oma-aloitteisella toiminnallaan Särkisyrjän taisteluissa 18.19. heinäkuuta 1941 suuren määrän vaikeasti haavoittuneita, jotka osittain takaisinlyödyssä hyökkäyksessä olivat liikuntakyvyttöminä jääneet etumaastoon, joka oli vihollisen voimakkaan tulen alaisena.

Leppäselän taistelussa 29. heinäkuuta 1941 alikersantti Isosomppi haavoittuneita etumaastosta noutaessaan oma-aloitteisesti ulotti tiedustelunsa vihollisen linjoille asti saaden selville vihollisen asemien sijoituksen. Putrolammen taistelussa 11. elokuuta 1941 Isosomppi noutaessaan muutamia päiviä aikaisemmin Kokkomäelle tehdyssä väkivaltaisessa tiedustelussa kaatuneen aseveljensä ruumista, ulotti tiedustelunsa jälleen oma-aloitteisesti tavoitettaan pitemmälle havaiten ennen muita partioita vihollisen juuri irrottautuvan, minkä havainnon tuloksena koko pataljoonan keskeytynyt hyökkäys pääsi jälleen jatkumaan. Pien-Kallelovan taistelussa 6. syyskuuta 1941 Iso-Somppi erinomaisella rohkeudella nouti ankarasta tulesta välittämättä noin 40 metrin päähän vihollisbunkkerista kaatuneen aseveljensä ruumiin. Lääkintäkersantti Isosomppi nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 17. heinäkuuta 1942.

Särkisyrjän ja Leppäselän taisteluiden aikana Isosomppi palveli korpraalina 1.KKK/JR 37:n riveissä. Putrolammen taisteluiden aikana 9.8. hän sai siirron 1./JR 37:n lääkintäaliupseeriksi. Alikersantiksi hänet ylennettiin 28.8.1941.

Sotien jälkeen Isosomppi toimi työnjohtajana ja ulkovaraston hoitajana VR:n Hyvinkään konepajalla. Terveys oli huono: jalat olivat heikossa kunnossa polvinivelien kulumisen takia ja veritulppa oli kulkenut sydämen läpi. Isosomppi säilytti loppuun saakka ihmisiä auttavaisen ja tyynen mielenlaatunsa. Aivan kuten hän oli tehnyt rintamallakin. Isosomppi ylennettiin ylikersantiksi 4. kesäkuuta 1968.

Hänet on haudattu Tuusulan Paijalan hautausmaalle.

Perhesuhteet: Feeli Johannes Isosomppi, maanviljelijä, varastonhoitaja, s. 15. lokakuuta 1909 Kauhavalla, k. 20. helmikuuta 1972 Hyvinkäällä. Vanhemmat: talollinen Kustaa Isosomppi ja Sanna Maria Perälä. Puoliso 1. Vieno Irene Korhonen, ero 1943 k.1975. Lapset: 1. Erkki Johannes 1939 hitsaaja, koneasentaja Ii. 2. Eeva-Liisa 1943 Pirhonen tekninen avustaja Mikkeli. Puoliso 2. Vieno Aallotar Tuominen k. 1977. Lapset: 1. Pirjo Anni Tuulikki 1949 talousapulainen, k. 1984.

LähteetMuokkaa

  • Seppo Porvali – Marskin ritarit 191 ihmiskohtaloa, s. 236)
  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0.
  • Ilmari Hurmerinta: Mannerheim-ristin ritarit Ritarimatrikkeli 2004, 1. painos. Mannerheim-ristin ritarien säätiö Helsinki, Saarijärven Offset Oy,Saarijärvi, 2004. ISBN 952-91-7144-7.
  • Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.

ViitteetMuokkaa

  1. Hurmerinta 2008 s. 88