FS Lavoisier (1897)

Lavoisier oli vuonna 1897 valmistunut Ranskan laivaston Linois-luokan panssarikansiristeilijä.

Lavoisier
Lavoisier
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Arsenal de Rochefort
Kölinlasku	7. tammikuuta 1895
Laskettu vesille	17. huhtikuuta 1897
Palveluskäyttöön	1. joulukuuta 1897
Poistui palveluskäytöstä	14. joulukuuta 1917
Loppuvaihe	myyty romutettavaksi
Tekniset tiedot
Uppouma	2 285 t
Pituus	100,63 m
Leveys	10,62 m
Syväys	5,44 m
Koneteho	6 800 ihp
Nopeus	20,5 solmua
Miehistöä	201
Aseistus
Aseistus	4 × Canon de 138 mm Modèle 1893 2 × Canon de 100 mm Modèle 1891 8 × Canon de 47 mm Modèle 1885 4 × Canon de 37 mm Modèle 1885 4 × 18" torpedoputkea
Infobox OK

Valmistus

Pääartikkeli: Linois-luokka

Alus tilattiin Rochefortin laivastontelakalta, missä köli laskettiin 7. tammikuuta 1895. Se laskettiin vesille 17. huhtikuuta 1897 ja aloitti 1. joulukuuta 1897 koeajot.

Palvelus

Alus sai 19.huhtikuuta 1898 määräyksen korvata Cosmaon Välimeren laivastossa, joten se lähti Rochefortista 28. huhtikuuta koeajomiehistöllä ja saapui Touloniin 3. toukokuuta. Aluksen miehistö täydennettiin täyteen vahvuuteen Cosmaolta, minkä jälkeen se liittyi laivueeseensa. Aluksella tehtiin 18. marraskuuta Galiléen kanssa vertaileva nopeuskoe. Alus osallistui 13. maaliskuuta 1899 Monacon regattaan.

Aluksen isovene kaatui 25. tammikuuta 1900 La Seyne-sur-Merin edustalla, jolloin kahden miehen ilmoitettiin kadonneen. Risteilijä poistettiin 1. lokakuuta palveluksesta ja siirrettiin reserviin, mistä alus palautettiin palvelukseen 1. helmikuuta 1901. Alus miehitettiin Latouche-Trévilleltä vapautuneella miehistöllä, minkä jälkeen se palasi 7. helmikuuta Golfe-Juanin edustalla olleeseen laivastoon. Alus kolaroi 24. maaliskuuta brittiläisen kauppalaivan Puritanin kanssa, mutta vauriot jäivät vähäisiksi. Vaikka Lavoisierin päällikkö katsottiin syyttömäksi onnettomuuteen laivasto korvasi 25. huhtikuuta tehdyllä päätöksellä osan Puritanin vaurioista. Risteilijälle oli tarkoitus asentaa palleköli, mutta sitä siirrettiin 18. toukokuuta tehdyllä päätöksellä suurten sotaharjoitusten vuoksi. Alus poistettiin 1. elokuuta palveluksesta ja sijoitettiin reserviin. Se siirrettiin 25. elokuuta pallekölin asentamiseksi telakalle, mistä 26. huhtikuuta 1902 vapauduttuaan se sijoitettiin reserviin.

Laivaston esikunta ilmoitti 7. tammikuuta 1903 aluksen vapauttavan Islyn Newfoundlandiin ja Islantiin sijoitetusta laivasto-osastosta, jonka muut alukset olivat Formidable ja Tage. Alus palautettiin 16. maaliskuuta palvelukseen. Se lähti 5. toukokuuta Toulonista Saint-Pierre ja Miqueloniin, jonne alus saapui 23. toukokuuta aloittaen kalastuksenvalvonnan Britannian kuninkaallisen laivaston kanssa. Kesäkuusta syyskuuhun alus teki joukon laivastovierailuja Newfoundlandin satamiin, joiden välillä se oli kalastusalueilla valvontatehtävissä. Alus lähti 22. syyskuuta kalastuskauden päättyessä St John'sista ja saapui 29. syyskuuta Lorientiin, missä se oli 10. lokakuuta asti. Seuraavana päivänä alus poistettiin palveluksesta ja sijoitettiin reserviin. Alus siirrettiin 25. lokakuuta telakalle rungon korjaamiseksi, jolloin miehistön määrä laskettiin 83 mieheen.

Alus vapautui 25. tammikuuta 1904 telakalta, jolloin se määrättiin valvomaan kalastusta samassa yksikössä kuin edellisenä vuonna. Yksikön muut alukset olivat nyt Manche ja Troude. Se palautettiin 29. maaliskuuta palvelukseen ja lähti 7. toukokuuta Lorientista kuljettaen lääkäriä Ranskan siirtokuntaan Newfoundlandissa. Alus vieraili 13. toukokuuta La Hortassa Azoreilla ja saapui 24. toukokuuta St. Pierreen, missä aluksella vieraili Kuninkaallisen laivaston kommodori. Kesäkuusta syyskuuhun alus vieraili alueen satamissa ja valvoi kalastusalueella. Se viipyi heinäkuussa Cap Rougessa, jossa se erotti kahden kalastusta harjoittavan maan miehistöt toisistaan. Alus lähti 18. syyskuuta St. Pierrestä ja saapui 2. lokakuuta Lorientiin, missä se sijoitettiin 15. lokakuuta reserviin.

Vuonna 1905 esitettiin huoli, että aluksen toimintamatka ei riitä kalastuksenvalvontatehtäviin Newfoundlandin rannikolla. Se kuitenkin lähetettiin edellisenä vuonna alueella olevien alusten kanssa Newfoundlandin lippulaivaksi, mutta tehtiin päätös aluksen käytöstä tämän jälkeen korkeintaan Islannissa. Alus palautettiin palvelukseen 28. maaliskuuta ja lähti 19. huhtikuuta Lorientista. Se vieraili 21. huhtikuuta Greenockissa ja saapui 3. toukokuuta Reykjavikiin, minne perustettiin sairaala ja radioasema. Alus lähti 2. elokuuta Islannista ja saapui 5. elokuuta Greenockiin, mistä se lähti St. Pierre ja Miqueloniin. Alus saapui 16. syyskuuta Newfoundlandiin, mistä se palasi 11. lokakuuta Lorientiin. Alus sijoitettiin reserviin 26. lokakuuta.

Alus palautettiin 1. maaliskuuta 1906 palvelukseen ja lähti 3. huhtikuuta Lorientista. Se vieraili 5. huhtikuuta Greenockissa, 13. huhtikuuta Färsaarilla ja saapui 18. huhtikuuta Reykjavikiin. Toukokuusta heinäkuuhun se vieraili Islannin kaupungeissa. Ranskan Tanskan suurlähettiläs nousi 29. heinäkuuta alukselle Leithissä, mistä alkoi Färsaarten kierros, Westman Islandilla ja Islantiin. Suurlähettiläs poistui 13. elokuuta Greenockissa alukselta, minkä jälkeen alus lähti Newfoundlandiin. Se vieraili 28. elokuuta Hortassa ja oli syyskuun Newfoundlandissa, mistä se palasi 2. lokakuuta Lorientiin. Alus siirrettiin reserviin 28. lokakuuta.

Vuonna 1907 aluksen palvelus oli samankaltainen kuin aiemmin, mutta se ei käynyt Newfoundlandissa. Alus palautettiin 20. maaliskuuta palvelukseen ja lähti 8. toukokuuta Lorientista Greenockin kautta Reykjavikiin, jonne se saapui 21. toukokuuta. Alus oli elokuuhun valvomassa Islannin kalastusalueita. Se vieraili 24. elokuuta Leithissä, mistä se siirtyi 1. syyskuuta Bergeniin. Alus oli 16. syyskuuta Kristianiassa (nykyinen Oslo), missä aluksen upseerit tapasivat Norjan kuningasperheen. Seuraavana päivänä se vieraili Kööpenhaminassa ja palasi Lorientiin, missä alus siirrettiin reserviin lokakuussa.

Alus palautettiin palvelukseen 20. toukokuuta 1908 ja teki toukokuusta elokuuhun partiomatkan Islannin rannikolle. Se vieraili 18. elokuuta Leithissä paluumatkalla Lorientiin, jonne alus saapui 25. elokuuta liitettäväksi Marokkoon lähetettävään laivasto-osastoon. Aluksen sijoitus siirrettiin 20.-21. syyskuuta Rochefortista Lorientiin, mistä se lähti 25. syyskuuta Marokkoon. Alus oli 28. syyskuuta Tangerissa ja Mazaganissa 2. lokakuuta. Alus palasi 23.-27. joulukuuta Gibraltarin kautta Lorientiin, missä se jatkoi palvelusta läpi talven.

Alus lähti 15. huhtikuuta 1909 Lorientista Islantiin. Sen miehistö etsi 21.-25. toukokuuta kadonnutta troolaria Emile-Marieta, jonka ilmoitettiin kadonneen ja lopulta saapuneen Geenockiin. Kesäkuun alus oli Islannissa ja vieraili 30. kesäkuuta Bergenissä. Alus kuljetti 4.-29. heinäkuuta Ranskan Norjan suurlähettilästä pitkin Norjan rannikkoa, jolloin vierailtiin Ålesundissa, Moldessa, Tromssassa, Hammerfestissä, Narvikissa ja Trondheimissä. Suurlähettiläs poistui alukselta 23. heinäkuuta Trondheimissä, minkä jälkeen alus palasi elokuuksi Islantiin. Se palasi 1. syyskuuta Lorientiin, missä se siirrettiin 23. syyskuuta reserviin.

Alus palautettiin palvelukseen 10. maaliskuuta 1910 ja lähti 12. huhtikuuta Brestiin, mistä se jatkoi edelleen Islantiin. Alus oli Islannissa huhtikuusta kesäkuuhun. Se toisti 21. kesäkuuta - 5. elokuuta Ranskan Norjan suurlähettilään kuljetuksen pitkin rannikkoa, jolloin käytiin aina Ruotsin rajalla. Alus vieraili 12. heinäkuuta Bergenissä, jolloin Saksan keisari Vilhelm II vieraili aluksella. Keisarin huvijahti Hohenzollern sattui olemaan saman aikaisesti Bergenissä. Elokuussa alus kuljetti Ranskan lähettilään Reykjavikiin ja pitkin Islannin rannikkoa, kun tarkastettiin ranskalaisten troolareiden hylkyjä. Alus vieraili 10. syyskuuta Dublinissa, mistä se palasi 15. syyskuuta Lorientiin. Alus siirrettiin reserviin 1. lokakuuta.

Alus palautettiin palvelukseen 15. maaliskuuta 1911 ja lähti 4. huhtikuuta Lorientista Greenockiin. Huhtikuusta kesäkuuhun se oli Islannissa. Alus risteili 26. kesäkuuta - 29. heinäkuuta pitkin Norjan rannikkoa suurlähettilään kanssa. Elokuussa alus oli Islannissa ja vieraili 28. elokuuta Dublinissa. Alus oli 7.-19. syyskuuta telakalla Lorientissa huollossa ennen siirtoa Marokon rannikolle. Se oli 22. syyskuuta Brestissä ja 27. syyskuuta Gibraltarilla, missä alus liittyi Marokkoon lähetettyyn laivasto-osastoon korvaten Forbinin. Se oli 24. marraskuuta Tangerissa. Alus palasi 23. joulukuuta Rochefortiin, josta tuli samalla sen uusi kotisatama.

Alus lähti 4. maaliskuuta 1912 Cherbourgin ja Bergenin kautta Islantiin. Bergenissä alus täytti varastonsa eikä Greenockissa kuten aiemmilla matkoilla. Alus saapui määränpäähänsä 21. maaliskuuta ja oli Islannissa huhtikuusta heinäkuuhun. Alus palasi 19. heinäkuuta Rochefortiin, mistä se lähti 1. syyskuuta Forbinin kanssa Tangeriin Marokon laivasto-osastoon. Syyskuusta joulukuuhun alus vieraili Saléssa, Casablancassa, Safissa, Mogadorissa ja Gibraltarilla ennen paluuta Rochefortiin 18. joulukuuta. Alus lähti 4. huhtikuuta 1913 Rochefortista Islantiin. Se lähti 17. heinäkuuta Reykjavikistä Färsaarille ja palasi 4. elokuuta Rochefortiin, missä se sijoitettiin reserviin 15. syyskuuta.

Maaliskuussa 1914 alus palautettiin palvelukseen ja lähti 4. huhtikuuta Rochefortista Greenockin kautta Reykjavikiin, jonne se saapui 18. huhtikuuta. Alus lähti 6. heinäkuuta Seydisfjordista Skandinavian rannikolle. Se vieraili 19. heinäkuuta Kööpenhaminassa, minkä jälkeen se liittyi Ranskan presidenttiä ja pääministeriä kuljettaneeseen laivasto-osastoon. Osasto oli 25. heinäkuuta Tukholmassa, mistä lähdettiin 27. heinäkuuta takaisin Kööpenhaminaan. Osastoon kuuluneet taistelulaivat France ja Jean Bart palasivat suoraan takaisin kotimaahan, kun presidentti ja pääministeri peruivat kiristyneen poliittisen tilanteen vuoksi tapaamisen kuningasparin kanssa. Heinäkuun lopulla Lavoisier palasi Rochefortiin, missä miehistö valmistautui liikekannallepanoon.

Ensimmäinen maailmansota

Ranska julisti 4. elokuuta sodan Saksan keisarikunnalle. Pian sodanjulistamisen jälkeen alus siirrettiin Brestiin, missä se liitettiin 2. kevyeen laivueeseen. Laivueen muut risteilijät olivat Marseillaise, Amiral Aube, Jeanne d'Arc, Gloire, Gueydon ja Dupetit-Thouars sekä 1. ja 2. hävittäjälaivue ja 3. sukellusvenelaivue. Laivuetta täydennettiin vielä joukolla risteilijöitä, kun se aloitti Kanaalin eteläpään valvonnan neljän Kuninkaallisen laivaston risteilijän avustamana. Osastoa supistettiin 25. elokuuta siirtämällä kuusi risteilijää Brestiin ja Cherbourgiin ja lisäksi toiset kuusi risteilijää siirrettiin muihin osastoihin. Seuraavana päivänä Lavoisierista tuli kahdeksan jäljelle jääneen risteilijän lippulaiva. Valvontalinjaa siirrettiin lännemmäksi, kun Kanaalin alueella oli havaittu ensimmäiset Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneet. Marraskuussa kiinteä valvontalinja muutettiin kahdeksi alueeksi, mutta talven huonot säät estivät tehokkaan valvonnan.

Alus vieraili 5. tammikuuta 1915 Dunkerquessa, mistä se palasi vartiopaikalleen tukikohtanaan Cherbourg. Partiointiin käytettävien alusten määrä laski keskitettäessä joukkoja Välimerelle. Alus lähti 17. joulukuuta Cherbourgista. Se vieraili 23. joulukuuta Bizertassa, 26. joulukuuta Maltalla ja saapui 30. joulukuuta Port Saidiin.

Alus teki 6. tammikuuta - 6. helmikuuta 1916 joitakin Maltan ja Korfun välisiä matkoja ja saapui 10. helmikuuta Algeriin, missä se liitettiin läntisen Välimeren valvontaosastoon. Alus lähti 24. helmikuuta Liamonen kanssa Algerista etsimään Golfe-Juanilla havaittua Saksan keisarikunnan laivaston sukellusvenettä SM U-28, joka oli upottanut useita rahtialuksia. Alus saapui 10. maaliskuuta Touloniin.

Alus oli 2. huhtikuuta Alger, missä se liitettiin Surcoufin kanssa Avomerilaivueeseen. Ne saapuivat 20. huhtikuuta Brestiin, mutta Lavoisier tarvitsi huoltoa. Alus oli 11. toukokuuta Nantesissa ja huolto alkoi St. Nazairessa, missä kattilat ja rungon halkeamat korjattiin. Työt saatiin päätökseen 28. elokuuta. Alus saapui 14. syyskuuta Tangeriin, missä se vapautti D’Entrecasteaux’n Marokon osastossa. Syyskuusta joulukuuhun alus partioi alueella ja vieraili Casablancassa, Mogadorissa, Agadirissa, Gibraltarilla ja Tangerissa.

Tammikuusta toukokuuhun 1917 alus partioi Marokon osastossa. Kesäkuusta joulukuuhun se oli telakalla Bordeaux'ssa, mistä alus palasi tammikuussa 1918 Marokon osastoon. Alus oli osastossa kesäkuuhun ja heinäkuusta syyskuuhun Syyrian osastossa tukikohtanaan Port Said. Se oli Syyrian osastossa edelleen tammikuusta huhtikuuhun 1919. Alus oli toukokuussa Beirutissa, mistä se palasi heinäkuussa Rochefortin.

Elokuussa 1918 alus poistettiin Rochefortissa palveluksesta ja todettiin 28. marraskuuta korjauskelvottomaksi. Se poistettiin alusluettelosta 7. kesäkuuta 1920 ja myytiin romutettavaksi.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
• Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
• Meirat, Jean: French 3rd-Class Cruiser Lavoisier. (La Revue Maritime No. 293, Dec. 1971, pp. 1515-1518) F.P.D.S. News Letter, 1975, III. vsk, nro 3, s. 20-22. Akron, Ohio: Foreign Periodicals Data Service. (englanniksi)
• Roberts, Stephen S.: French Warships in the Age of Steam 1859-1914: Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2021. ISBN 978-1-5267-4533-0. (englanniksi)

Viitteet

Linois-luokan panssarikansiristeilijät

Linois – Galilée – Lavoisier

Edeltäjä: Troude-luokka – Seuraaja: Alger-luokka