Exodus (elokuva)
Exodus on vuonna 1960 ensi-iltansa saanut elokuva, joka perustuu Leon Urisin samannimiseen romaaniin. Elokuvan ohjasi Otto Preminger, ja sen pääosissa olivat Paul Newman ja Eva Marie Saint. Yli kolmituntinen Exodus on kuuluisa etenkin musiikistaan, josta se palkittiin Oscarilla.[1]
| Exodus | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Otto Preminger |
| Käsikirjoittaja | Dalton Trumbo |
| Perustuu | Leon Urisin romaaniin |
| Tuottaja | Otto Preminger |
| Säveltäjä | Ernest Gold |
| Kuvaaja | Sam Leavitt |
| Leikkaaja | Louis R. Loeffler |
| Tuotantosuunnittelija | Richard Day |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä |
United Artists Netflix |
| Ensi-ilta | Yhdysvallat 15. joulukuuta 1960 |
| Kesto | 208 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Juoni lyhyesti muokkaa
Elokuvan tapahtumat liittyvät toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, 1940-luvun loppuun. Kitty Fremont (Eva Marie Saint) on amerikkalainen sairaanhoitaja, joka päätyy Kyprokselle töihin eristysleirille, jossa on kiinniotettuna Palestiinaan pyrkiviä juutalaisia pakolaisia. Kitty tutustuu siellä Karen-nimiseen tanskanjuutalaiseen tyttöön, jonka hän päättää adoptoida.
Palestiinassa syntynyt juutalainen Hagana-järjestön upseeri Ari Ben Canaan (Paul Newman), saapuu Palestiinasta Kyprokselle pyrkimyksenään vapauttaa leirin juutalaiset ja tuoda heidät Palestiinaan. Esiintymällä brittiupseerina – käyttäen sotavuosina laillisesti ansaittua brittiläistä sotilasarvoa ja kunniamerkkejä – Canaan onnistuu huijaamaan brittisotilaita ja saa leirin juutalaiset laivaansa, mukaan lukien Karen-tytön.
Brittiviranomaiset onnistuvat kuitenkin pysäyttämään laivan etenemisen, ja laivan juutalaiset päättävät ruveta nälkälakkoon Famagustan satamassa. Britit uhkaavat vallata aluksen ja estää nälkälakon pakkotoimin, mihin pakolaiset vastaavat, että laiva räjäytetään sillä hetkellä, jona ensimmäinen aseistettu sotilas koskee reelinkiin. Tästä tuleekin ratkaisematon tilanne.
Dramaattisessa kohtauksessa brittien lähettämä muona heitetään laivalta mereen samalla, kun laivan mastoon nousee sinivalkoinen sionistilippu ja taustalla soi Hatikva-sävelmä. Samalla aluksen nimi maalataan peittoon ja tilalle kirjoitetaan suurin valkoisin kirjaimin uusi nimi EXODUS.
Kitty rupeaa laivan johtajan Ari Ben Canaanin ja brittiviranomaisten välikädeksi, joka vie viestejä osapuolilta toisille. Laivan juutalaislääkärin kuollessa Kitty päättää jäädä laivaan hoitamaan ihmisiä. Lopulta tilanne on pakko ratkaista tavalla tai toisella. Kun Canaan olisi jo luovuttanut lasten tähden, näiden vanhemmat päättävätkin samasta syystä toisin: heidän lapsensa joko kuolisivat laivassa nälkään – tai pääsisivät Palestiinaan.
Tämä kauhistuttava mahdollisuus silmiensä edessä brittiviranomaiset sallivat laivan lähteä Palestiinaan. Ben Canaan ja muutkin Haganan miehet katoavat jäljettömiin ennen satamaviranomaisten tuloa.
Palestiinassa juutalaiset aloittavat taistelun itsenäisen Israelin valtion puolesta brittiviranomaisia ja arabinaapureitaan vastaan.
Arvioita muokkaa
Video-oppaassa vuodelta 1994 Ilkka Jauhiainen moittii Exoduksen pitkää kestoa ja dramaturgista jännitteettömyyttä ja antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, joka vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
Aiheesta muualla muokkaa
- Exodus (1960) Turner Classic Movies. (englanniksi)