Evander Holyfield
Evander Holyfield (s. 19. lokakuuta 1962 Atmore, Alabama) on yhdysvaltalainen raskaansarjan nyrkkeilijä. Hän on voittanut raskaansarjan maailmanmestaruuden ennätykselliset neljä kertaa ja kohdannut lähes kaikki 1990-luvun raskaansarjan huippunyrkkeilijät. Holyfield muistetaan parhaiten rajuista maailmanmestaruusotteluistaan Riddick Bowen ja Mike Tysonin kanssa.
Evander Holyfield  |
|
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Evander Holyfield |
| Syntynyt | 19. lokakuuta 1962 Atmore, Alabama |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi |
Real Deal The Warrior |
| Pituus | 189 cm |
| Paino | 102 kg |
| Painoluokka | raskas keskisarja / raskassarja |
| Kätisyys | oikeakätinen eli nyrkkeilytermein Orthodox |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 57 |
| Voitot | 44 |
| – tyrmäysvoitot | 29 |
| Tappiot | 10 |
| Ratkaisemattomat | 2 |
| Ei tuomiota/ mitätöity |
0 |
| Aiheesta muualla | |
| www.evanderholyfield.com | |
| Mitalit | ||
|---|---|---|
 Olympialaiset
| ||
 Pronssia |
Los Angeles 1984 | raskas keskisarja |
| Pan-Amerikan kisat | ||
 Hopeaa |
Caracas 1983 | raskas keskisarja |
Evander Holyfieldillä on 11 lasta[1].
Holyfield on valittu Georgian urheilun Hall of Fameen vuonna 2001.[2]
Elämä ja ura
muokkaaAmatööriura
muokkaaHolyfield aloitti nyrkkeilyn jo 12-vuotiaana ja otteli amatöörinä 188 ottelua, joista voitti 171.lähde? Holyfieldin amatööriuran merkittävin saavutus on olympiapronssi Los Angelesin olympialaisista vuonna 1984. Olympialaisissa hänet diskattiin ottelussa Kevin Barrya vastaan. Diskaus tapahtui sen jälkeen kun Holyfield oli tyrmännyt Barryn tuomarin yrittäessä erottaa ottelijoita toisistaan.[3]
Nousu ammattilaisten huipulle
muokkaaEnsimmäisen ammattilaisten maailmanmestaruutensa hän voitti raskaassa keskisarjassa vuonna 1986 kukistamalla härkämäisen Dwight Braxtonin äärimmäisen tasaväkisessä ja täydet 15 erää kestäneessä kamppailussa. Asiantuntijoiden mukaan tuo ottelu oli vuoden parhaita.lähde? Holyfield puolusti titteliään neljä kertaa ennen siirtymistään raskaaseen sarjaan, jossa hän kohosi kiistattomaksi mestariksi tyrmäämällä James Douglasin. Tämä oli Holyfieldin lopullinen läpimurto nyrkkeilyväen tietoisuuteen. Hän puolusti mestaruuttaan Bert Cooperia, Larry Holmesia ja George Foremania vastaan ennen kuin menetti sen Riddick Bowelle 12 erän pistetappiolla vuonna 1992. Bowe osasi kookkaampana estää Holyfieldia käyttämästä taitojaan ja iski hänet kanveesiin 11. erässä. Uusintaottelussa vuonna 1993 Holyfield otteli eri taktiikalla eikä lähtenyt iskujenvaihtoon vahvemman Bowen kanssa. Sen sijaan hän liikkui joustavasti ympäri kehää ja teki jatkuvia osumia etukäden suoralla ja nopeilla iskuyhdistelmillä. Holyfield otti pistevoiton ja voitti samalla WBA ja IBF-liittojen maailmanmestaruuden.
Viimeisimmät mestaruudet
muokkaaVuonna 1995 Holyfield ja Bowe kohtasivat kolmannen kerran ottelussa, jossa Holyfield kärsi uransa ensimmäisen tyrmäystappion. Hän aloitti kamppailun vahvasti, mutta ottelun edetessä aloitteet siirtyivät Bowelle, joka 9. erässä iski Holyfieldin kahdesti kanveesiin. Tappion jälkeen Holyfieldin katsottiin nähneen parhaat päivänsä, eikä hänelle annettu juurikaan mahdollisuuksia, kun hän seuraavana vuonna kohtasi Mike Tysonin ottelussa WBA-liiton maailmanmestaruudesta. Holyfield vaiensi kriitikot ottelemalla elämänsä parhaan ottelun,, jonka 6. erässä Tyson vajosi Holyfieldin iskusta kanveesiin. 11. erässä Holyfieldin iskut saivat kehätuomarin keskeyttämään ottelun. Näin Holyfield kruunattiin mestariksi neljännen kerran. Uusintaottelusta Tysonin kanssa muodostui Holyfieldin uran tunnetuin kamppailu, jossa Tyson puri 3. erässä hänen korvalehdestään palan pois. Tuomari olisi halunnut tässä vaiheessa keskeyttää ottelun, mutta Holyfield päätti jatkaa, jolloin Tyson puri häntä uudestaan. Ottelu päättyi Holyfieldin voittoon diskauksella.
Vuonna 1999 Holyfield menetti mestaruutensa pistetappiolla uusintaottelussa Lennox Lewisille. Sitä ennen hän oli otellut Lewisin kanssa ratkaisemattoman ottelun. Holyfield oli enää varjo entisestään, mutta silti hän nousi vielä viidennen kerran WBA-liiton maailmanmestariksi vuonna 2001 voitollaan John Ruizista. Hän menetti mestaruutensa kuitenkin jo seuraavassa ottelussaan.
Yritykset uuteen mestaruuteen
muokkaaSeuraavaksi Holyfield ja Ruiz olivat otelleet avoimesta WBA-liiton vyöstä mestari Lewisin kieltäydyttyä kohtaamasta Ruizia ja nimitellen tätä arvottomaksi haastajaksi. WBA-liiton vyön Holyfield menetti seuraavassa ottelussaan Ruizille. Myöhemmin miehet kohtasivat kolmannen kerran, ja kohtaaminen päättyi ratkaisemattomaan. Seuraavassa ottelussaan vuonna 2002 Holyfield kohtasi Lewisin kanssa kahdesti otelleen Hasim Rahmanin. Ottelu päättyi Holyfieldin tekniseen tyrmäysvoittoon Rahmanin otsaan tulleen epänormaalin kokoisen kyhmyn vuoksi.[4] 19. elokuuta 2006 Sen jälkeen Holyfield pääsi ottelemaan IBF-liiton väliaikaisesta mestaruudesta Chris Byrdia vastaan, mutta kärsi tappion pisteillä. Seuraavassa ottelussaan Holyfield kärsi jälleen tappion teknisellä tyrmäyksellä James Toneylle.
43-vuotias Holyfield teki paluun nyrkkeilykehään pidettyään 21 kuukauden tauon New Yorkin Madison Square Gardenissa Larry Donaldille kärsimänsä tappion[5] jälkeen. Ottelussa Holyfield iski vastustajansa Jeremy Batesin keskeytyskuntoon jo toisessa erässä.[6] 11. marraskuuta hän voitti USBA:n 12-eräisessä mestaruusottelussa 33-vuotiaan Fres Oquendon kaikin tuomariäänin.[7] Kamppailun ensimmäisessä erässä Oquendo kaatui kanveesille.[7]
13. lokakuuta 2007 Holyfield kohtasi Moskovassa käydyssä ottelussa WBO-liiton maailmanmestarin Sultan Ibragimovin. Ibragimov voitti ottelun kaikin tuomariäänin.[8] Vielä vuonna 2008 Holyfield pääsi mestaruusotteluun. Toiseen kulmaukseen käveli Nikolai Valujev.[9] Valuevin taustahenkilöt epäröivät,[10] mutta sopimukset ottelusta allekirjoitettiin myöhemmin. Holyfield hävisi 20. joulukuuta 2008 käydyn kamppailun tuomariäänin täysien erien jälkeen. Hän sai ottelusta vain 700 000 dollarin palkkion, vaikka nykyisistä titteliotteluista voidaan maksaa jopa kymmenien miljoonien ottelupalkkioita. Ottelun tuomaripisteet päätyivät myöhemmin tutkinnan alaiseksi Holyfieldin kiistettyä ottelun lopputuloksen oikeellisuuden.[11]
Holyfield otteli viimeksi 7. toukokuuta 2011. Käydyssä kamppailussa Holyfield kukisti Brian Nielsenin teknisellä tyrmäyksellä ottelun kymmenennessä erässä. Hän sanoi elokuussa 2011 haluavansa vielä saavuttaa maailmanmestaruuden.[12]
Evander Holyfield ilmoitti lopettavansa uransa lokakuussa 2012.
Saavutukset
muokkaa- Raskaan keskisarjan USA:n mestari 1980–81
- Raskaan keskisarjan Amerikan mestari 1983
- Raskaan keskisarjan olympiapronssi 1984
- Raskaan keskisarjan maailmanmestari 1986–88
- Raskaan sarjan Amerikan mestari 1989–90
- Raskaan sarjan kiistaton mestari 1990–92
- WBA ja IBF liiton mestari 1993–94
- WBA ja IBF liiton mestari 1996–99
- WBA liiton mestari 2001
- 1990 Fighter of the Year -palkinto
- 1992 Fight of the Year -palkinto (ottelu Bowen kanssa)
- 1996 Fighter of the Year -palkinto
- Yhteensä 26 MM-ottelua, joista 21 voittoa
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.iltalehti.fi/viihde/200905309681586_vi.shtml
- ↑ Bocrec.com
- ↑ Britannica.com
- ↑ Evander Holyfield vs. Hasim Rahman 2002. Boxrec.com. Viitattu 7.3.2009.
- ↑ http://www.boxing.fi/sivu.php?lid=287&lan=2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.boxing.fi/sivu.php?lid=408&lan=2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.boxing.fi/sivu.php?lid=410&lan=2 [vanhentunut linkki]
- ↑ Holyfieldin viides MM titteli jäi haaveeksi 2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 6.7.2008.
- ↑ Evander Holyfield yrittää jälleen titteliotteluun 2008. ammattinyrkkeily.net. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 9.10.2008.
- ↑ Valuev team statement 2008. fightnews.com. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Valuevin Holyfield voitto tutkitaan 2008. MTV3.fi. Viitattu 7.3.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tapio Keskitalo, Nyrkkeilyleendalla on suuri unelma, Helsingin Sanomat 29.8.2011 sivu B 8
Aiheesta muualla
muokkaa
- Viralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ammattilaisottelutilastot BoxRec-tietokannassa