Esa Lehikoinen (ornitologi)
Esa Antero Lehikoinen[1] (s. 1948) on suomalainen ornitologi ja lintukirjailija.[2] Lehikoinen oli Turun yliopiston dosentti ja toimi ekologian osaston yliopistonlehtorina.[3] Hän jäi eläkkeelle 1. syyskuuta 2014.[4]
Lehikoinen aloitti vakavamielisen lintuharrastuksen vuonna 1962 ja oli perustajajäsenenä Turun lintutieteellisessä yhdistyksessä (TLY) vuonna 1966. Toiminut myöhemmin yhdistyksen sihteerinä, tutkimustoimikunnan vetäjänä ja aluerariteettikomitean puheenjohtajana. Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (SLY) Ornis Fennica -lintutieteellisen julkaisun toimitussihteerinä ja sen toimituskunnassa.[2] Rariteettikomitean jäsen vuosina 1979–1980.[5] Lehikoinen toimi Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL) Lintumies-lehden päätoimittajana[2] vuosina 1979–1980[6] ja yhdistyksen lintuasematoimikunnissa.[2] Lehikoinen toimitti vuonna 1975 ensimmäisen suomenkielisen laitoksen kirjasta Euroopan varpuslinnut – sukupuolen ja iän määritys.[7]
Lehikoinen on filosofian tohtori ja eläinekologian dosentti johon nimitetty 29. heinäkuuta 1997.[1] Hän on tutkinut muun muassa lintujen talveen sopeutumista, ympäristöstressien vaikutuksia lintuihin sekä muuttoa ja kosteikkolintuja.[2]
Lehikoinen toimii BirdLife Suomen IBA-hankkeen ohjausryhmässä ja oli yksi vuonna 2004 perustetun linnustolausuntojen arviointilautakunnan perustajajäsenistä.[8] Hän kuului SLY:n kolmanteen nimistötoimikuntaan, joka päätti maailman lintujen suomenkielisestä nimistöstä.[9] Lehikoinen on kirjoittanut kymmeniä lintuaiheisia artikkeleita lehtiin, sekä useisiin tieteellisiin julkaisuihin. Hän on ollut useiden lintukirjojen toimituskunnassa ja jäsenenä muun muassa Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 lintutyöryhmässä[10].
Teoksia muokkaa
- Lehikoinen, Esa; Gustafsson, Esko & et al: Varsinais-Suomen linnut. Turku: Turun lintutieteellinen yhdistys r.y., 2003. ISBN 952-91-5584-0.
- Hario, Martti; Lehikoinen, Aleksi; Lehikoinen, Esa; Pyhälä, Mikko: Pynnönen, Kirsi & Toiviainen, Kari. Kalliola, Iiris (toim.): Suomen muuttolinnut. 322 sivua. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31577-4.
- Lehikoinen, Esa; Lemetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari: Suomen lintutieteen synty. Turun Akatemian aika. 407 sivua. Turku: Faros-kustannus Oy, 2009. ISBN 978-952-5710-04-5. Kirja luettavissa osittain Google booksissa (viitattu 6.11.2011).
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ketola, Matti: Biologian laitoksen dosentit 14.10.2011 14.10.2011. Turun yliopisto. Arkistoitu 6.8.2011. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ a b c d e Lehikoinen, Esa; Gustafsson, Esko & et al:: Varsinais-Suomen linnut, s. 6. Turku: Turun lintutieteellinen yhdistys r.y., 2003. ISBN 952-91-5584-0.
- ↑ Esa Lehikoinen Turun yliopisto. Arkistoitu 12.2.2009. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Dosentti Esa Lehikoisen juhlaseminaari utu.fi. Turun yliopisto. Viitattu 7.6.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Rariteettikomitean Kokoonpanot 1975- BirdLife Suomi ry. Arkistoitu 5.2.2009. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Linnut-lehden toimitusten kokoonpanot 1977- birdlife.fi. BirdLife Suomi ry. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 17.9.2012.
- ↑ Svensson, Lars. suom. toim. Jännes, Hannu & Nikander, Pekka J.: ”Alkusanat suomalaiseen painokseen”, Euroopan varpuslinnut – sukupuolen ja iän määritys, s. 11. Ensimmäinen suomalainen laitos. Helsinki: SLY:n Lintutieto Oy, 1997. ISBN 951-95560-8-7.
- ↑ Linnustolausuntojen arviointilautakunta ryhtyy auttamaan viranomaisia kaleva.fi. 21.1.2004. Kaleva Oy. Viitattu 6.11.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Nimistötyön vaiheet 1981–2006 BirdLife Suomi ry. Arkistoitu 31.1.2012. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Rassi, Pertti; Hyvärinen, Esko; Juslén, Aino & Mannerkoski, Ilpo (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. 685 sivua. Helsinki: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.11.2011).