Ernst von Essen

(Ohjattu sivulta Ernst Reinhold von Essen)
Ernst Gustaf von Essen

Ernst Reinhold von Essen (6. toukokuuta 1885 Jepua10. maaliskuuta 1940 Säkkijärvi)[1] oli suomalainen jääkärikapteeni ja toimitusjohtaja. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Hän sai tulikasteensa Saksan itä-rintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan muun muassa komppanianpäällikkönä jääkärijoukoissa sekä talvisotaan pataljoonan komentajana.[2][3]

Perhe ja koulutusMuokkaa

Hänen vanhempansa olivat tehtailija Carl Jonathan von Essen ja Aina Johanna von Essen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Martha Roosin kanssa, jonka kanssa he saivat kolme lasta[4]. Essen kävi seitsemän vuotta Vaasan suomalaista reaalilyseota ja kirjoitti ylioppilaaksi Nya svenska läroverket i Helsingforsista vuonna 1904 ja kirjoittautui Pohjalaiseen osakuntaan. Hän jatkoi opintojaan suorittamalla koneinsinööritutkinnon Teknisessä korkeakoulussa vuonna 1908. Hän matkusti vuonna 1908 opiskelemaan kutomateollisuutta ulkomaille, opiskellen muun muassa Hollannissa, Saksassa ja Belgiassa. Opintomatkaltaan hän palasi vuonna 1911, toimien sen jälkeen Jepuan villakehruutehdas oy:n teknisenä johtajana. Hänet komennettiin Viipurin upseerikouluun helmikuussa 1919, josta hän valmistui saman vuoden toukokuussa[4]. Myähemmin suoritti opintomatkan Englantiin vuonna 1924 tutustumaan puuvillateollisuuteen.[2][3]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania.

Essen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 3. huhtikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[2][3]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Essen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan aluksi joukkueenjohtajaksi 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan, mistä hänet siirrettiin 30. maaliskuuta 1918 joukkueenjohtajaksi 4. jääkärirykmentin 11. jääkäripataljoonaan ja edelleen 4. Täydennyspataljoonaan, mistä myöhemmin muodostettiin 6. jääkärirykmentin 18. jääkäripataljoona, jonka konekiväärikomppanian päälliköksi hänet määrättiin. Hän otti osaa taisteluihin Ilveksessä ja Hotakassa, jossa hän haavoittui vaikeasti 23. huhtikuuta 1918.[2][3]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Sisällissodan jälkeen haavoistaan toipunut von Essen jäi armeijan palvelukseen ja ehti palvella muun muassa Savon jääkäripataljoona 7:ssä, Laatokan jääkäripataljoona 18:sta, kunnes hänet viimein siirrettiin 18. syyskuuta 1918 alkaen Kaartin jääkäripataljoonan täydennyskomppanian ja edelleen 1. lokakuuta 1918 alkaen konekiväärikomppanian päälliköksi. Viipurin upseerikokelaskursseille opettajaksi hänet komennettiin 7. helmikuuta 1919 ja tässä tehtävässä hän toimi 16. huhtikuuta 1919 saakka. Suomen armeijasta hän erosi 27. toukokuuta 1919. Vuodesta 1919 alkaen hän toimi Jepuan villakehruutehdas oy:n teknisenä johtajana ja vuodesta 1925 Äetsän tehtaitten teknillisenä johtajana, Vuonna 1930 siirtyi Jepuan villakehruutehdas oy:n toimitusjohtajaksi ja vuodesta 1933 hän siirtyi Vaasan puuvillatehdas oy:n kutomomestariksi ja toimi myöhemmin ostopäällikkönä aina vuoteen 1939 saakka. Hän kuului Jepuan suojeluskunnan esikuntaan vuosina 1930–1933.[2][3][5]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvisotaan Essen osallistui Erillinen Pataljoona 20:n (Er.P 20) komentajana ja kaatui Säkkijärven Vilajoella (Niskalahti–Heinlahti) ollessaan tiedustelemassa etulinjan tilannetta. Hänet siunattiin taistelukentälle jääneenä.[4] Hän toimi myös Pohjanmaan ruotsalaisten vapaussoturiliiton 1. puheenjohtajana.[3]

LähteetMuokkaa

  • Backström, Äke: Suomen jääkärit 1983 lisäyksiä ja korjauksia jääkärimatrikkeliin. Genos 1983.
  • Isänmaan puolesta, talvisodan 1939–1940 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto. Porvoo: WSOY 1949.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Backström 1983.
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  3. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  4. a b c Isänmaan puolesta 1949: 66.
  5. Isänmaan puolesta 1949: 65.