Avaa päävalikko

Erik Lencqvist, alk. Lemqvist (17. syyskuuta 1719 Tyrvää11. helmikuuta 1808 Orivesi) oli suomalainen tiedemies ja kirkkoherra. [1]

Lencqvistin vanhemmat olivat turkulainen porvari Henrik Eriksson Lemlena (Lemblena, k. 1743) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Maria Svensdotter Fontelius. Hän kävi Turun katedraalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1735. Lencqvist valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1745 ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1746. Hänestä tuli Uppsalan yliopiston teologian kunniatohtori 1779.[1]

Lencqvist oli Turun akatemian dosenttina vuodesta 1745. Hän toimi Karjalohjan kirkkoherran apulaisena vuodesta 1746, Piikkiön sijaiskirkkoherrana vuodesta 1748, Taivassalon vt. kirkkoherrana vuodesta 1749 ja Sauvon sijaiskirkkoherrana vuodesta 1754. Hänestä tuli Turun linnansaarnaaja 1756, Karjalohjan kirkkoherra 1764 ja Oriveden kirkkoherra 1773. Lencqvist sai rovastin arvon 1775 ja hänestä tuli lääninrovasti 1783. Hän julkaisi muun muassa esityksen suomen kielen murteista sekä Suomen taloudellisia oloja yms. käsitteleviä kirjoituksia Aurora-seuran julkaisemassa Åbo Tidningar -lehdessä. Hänen poikansa Kristian Erik Lencqvist jatkoi hänen työtään tieteellisillä tutkimuksillaan.[2][1]

Lencqvist oli naimisissa 1750–1783 Brita Magdalena Roeringin (k. 1783) kanssa ja 1790–1805 Amalia Sofia Silfversvanin (k. 1805) kanssa.[1]

BibliografiaMuokkaa

  • De absolutione. Joh. Kiaempe, Turku 1741.
  • De diluvio, Gen. VI. & VII. 1. Joh. Kiaempe, Turku 1742.
  • Theses miscellaneae. Joh. Kiaempe, Turku 1745.
  • Den jordiska wandelens beswärlighet. Joh. Kämpe, Turku 1747.
  • Yxikertainen puhe: pidetty Ruoweden seurakunnan uudesa emä-kirkosa, koska se wihittin sinä 23 päiwänä elo-kuusa 10:nä sunnundaina jälken P. Kolminaisuden sunnundain, sisälle olewaisna wuonna 1778. Johan Christopher Frenckell, Turku 1779.
  • Lyhyt kuvaus Orihveden pitäjästä. Oriveden museoyhdistys, Kangasala 1938.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Erik Lencqvist. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6196>. Luettu 30.10.2016.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 475