Ensio Kosta

suomalainen toimittaja

Ensio Kosta (oik. Sten Carl Ducander; 2. maaliskuuta 1923 Helsinki4. lokakuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja Sävelradion pitkäaikainen toimittaja.[2] Radiotoimittajana hänet tunnettiin oikealla nimellään, säveltäjänä ja sovittajana taiteilijanimellä.[1] Kostan suppean sävellystuotannon merkittävin osuus ovat hänen uusklassistiset orkesteriteoksensa.[3]

Sten Ducander
Yleisradion musiikkitoimittajia vuonna 1964. Vasemmalta Ylermi Kosonen, Raimo Henriksson, Sten Ducander, Jarmo Korhonen, Oki Pikkarainen ja Erkki Melakoski.
Yleisradion musiikkitoimittajia vuonna 1964. Vasemmalta Ylermi Kosonen, Raimo Henriksson, Sten Ducander, Jarmo Korhonen, Oki Pikkarainen ja Erkki Melakoski.
Henkilötiedot
Koko nimi Sten Carl Ducander
Syntynyt2. maaliskuuta 1923
Helsinki
Kuollut4. lokakuuta 1986 (63 vuotta)
Helsinki
Ammatti säveltäjä, radiotoimittaja
Muusikko
Taiteilijanimi Ensio Kosta, Viima, Wiima[1]

ElämäMuokkaa

Ensio Kostan isoisä oli tallimestari ja ratsastuksenopettaja Carl Ducander, yksi suomalaisen sirkuksen uranuurtajista. Kosta opiskeli Sibelius-Akatemiassa vuosina 1944–1945. 1950-luvulla hän työskenteli vuosia Westerlundin musiikkikaupassa muun muassa äänilevytoimittajana ja tuottajana, kunnes siirtyi vuonna 1957 vapaaksi säveltäjäksi. Seitsemän vuoden jälkeen hänet palkattiin vuonna 1963 Yleisradioon vastaperustetun Sävelradion toimittajaksi. Yleisradiossa Kosta työskenteli yli kaksikymmentä vuotta ja jäi eläkkeelle vuonna 1984. Radion viihdeorkesterin johtamisen lisäksi hänellä oli Sävelradiossa oma ohjelmansa, ”Musiikkia kaikkiruokaisille”.[3]

Kostan ensimmäinen laajempi sävellysteos oli blueshenkinen Jazzonia-suite vuodelta 1947. Baritonille ja orkesterille sävelletyn neliosaisen laulusarjan teksteinä Kosta käytti afroamerikkalaisten tekijöiden runoja. Westerlundin musiikkikaupassa työskennellessään hän sävelsi ja sovitti muun muassa vastikään muotiin tulleita italialaisia mamboja ja venäläisiä romansseja.[3] Tunnettuihin iskelmiin kuuluu ”Sadun sininen lintu”. Kosta sävelsi myös muun muassa kaksi sarjaa pianolle ja orkesterille, divertimenton orkesterille sekä Cappricio barbaron pianolle ja orkesterille.[4]

Kostan viimeiseksi työksi jäi sopraanolle ja kamariorkesterille sävelletty sarja Musiikkia Keski-Maasta vuosilta 1980–1982. Sen innoittajana toimi J. R. R. Tolkienin fantasiaromaani Taru sormusten herrasta.[3]

Kostan tuotanto edustaa uusklassisistista viihdemusiikkia. Hänen sävellyksensä ovat askeettisia ja epäsentimentaalisia mutta vivahteikkaita ja oivaltavasti soitinnettuja, ja hän suosi modaalisia muunnesointuja sekä bitonaalisuutta ja polytonaalisuutta.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Marjanen, J. J.: Sten Ducander. Pomus.net. Viitattu 4.12.2008.
  2. Jalkanen, Pekka: ”Kosta, Ensio (1923–1986)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 394–395. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Jalkanen, Pekka: Pohjolan yössä: Suomalaisia kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin, s. 92–93. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1992. ISBN 951-692-298-8.
  4. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 3, s. 530. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04553-9
  5. Salmenhaara, Erkki (toim.): Suomalaisia säveltäjiä, s. 552. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12641-5