Avaa päävalikko

Uno Elis Kauppi (25. kesäkuuta 1921 Turku1. syyskuuta 2004 Kaarina) oli suomalainen korusuunnittelija. Hän oli aluksi saksalaissyntyisen taiteilijan ja taidekäsityöläisen Willy Baerin oppilaana, opiskeli Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa 1936–1939, oli Auran Kultaseppä Oy:n opissa 1936–1945 ja suoritti kaivertajan kisällitutkinnon 1945.[1] Kauppi oli yksi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen turkulaisen kultasepänliikkeen Kupittaan Kulta Oy:n perustajista (1945–1994) ja sen pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja korujen suunnittelija vuoteen 1988 asti.[1]

UraMuokkaa

Elis Kauppi kuuluu modernin suomalaisen korumuotoilun uranuurtajiin. Hänen omintakeiset korunsa tulivat näyttävästi esille vuonna 1958 Artekissa pidetyssä neljän suunnittelijan avantgardistisessa korunäyttelyssä, jota pidetään yhtenä suomalaisen korutaiteen kehityksen merkkitapahtumista. Kaupin lisäksi näyttelyyn osallistuivat Bertel Gardberg, Börje Rajalin ja Eero Rislakki. Toinen merkittävä kotimainen näyttely oli Gemmologisen Seuran vuonna 1962 järjestämä laaja koru- ja jalokivinäyttely, johon ajan huippumuotoilijoista osallistuivat Eelis Kaupin lisäksi muun muassa Bertel Gardberg, Olli Auvinen, Paula Häiväoja, Börje Rajalin, Eero Rislakki ja Jan Salakka.

Kupittaan Kulta oli ainoa suomalainen alan yritys, joka esittäytyi Frankfurtin messuilla 1960 ja sai spektroliittikoruillaan sensaatiomaista huomiota osakseen.[1] Seuraavien vuosikymmenten aikana Kupittaan Kulta valmisti lukuisat määrät erilaisia Kaupin suunnittelemia koruja lähinnä vientimarkkinoille Keski-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Hänen korujaan on ollut esillä myös monissa kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä ja museoissa ympäri maailman. Niistä on tullut kansainvälisesti haluttuja korutaiteen keräilykohteita.

Kaupin hopea- ja kultakorut ovat yleensä muodoiltaan varsin pelkistettyjä, mutta silti omaperäisiä. Sodan jälkeisenä aikana, jolloin oli pulaa jalokivistä, Elis Kauppi oli ensimmäisiä suomalaista spektroliittiä korukivenä hyödyntäneistä korutaiteilijoista. Hän käytti korutöissään toisinaan myös kotimaista punaista graniittia.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Elis Kauppi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.