Avaa päävalikko

Spektroliitti

labradoriitin mineraalityyppi
Spektroliitti
Spektroliittiä Tampereen Kivimuseossa

Spektroliitti on labradoriitti-nimisen plagioklaasimaasälvän kaupallinen nimitys, jota käytetään sen Suomessa esiintyvästä muodosta. Plagioklaasimaasälpä on kahden mineraalin, albiitin ja anortiitin, seossarja. Labradoriitti sisältää anortiittia 50–70 prosenttia, loppu on albiittia.

Sateenkaaren väreissä loistavan valoilmiönsä ansiosta ja kohtalaisen kestävyytensä vuoksi se soveltuu ainakin vähäiselle kulutukselle alttiina oleviin koruihin. Sitä käytetään myös taideteollisissa esineissä, kuten kellotauluissa. Kivilajia, jossa spektroliitti esiintyy, käytetään myös jossain määrin rakennuskivenä.

Spektroliittia esiintyy Etelä-Karjalassa Lappeenrannan Ylämaan alueella. Ylämaan labradoriitissa värit ovat poikkeuksellisen voimakkaat, minkä vuoksi kivelle on annettu oma nimi. Spektroliitti on sekä määrältään että liikevaihdoltaan merkittävin Suomesta louhittava korukivi.

Ylämaan spektroliitin löysi vänrikki Pekka Laitakari kesällä 1940, kun Ylämaan Ylijärvellä rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä. Hänen isänsä, geologi Aarne Laitakari oli aiemmin etsinyt spektroliitin emäkalliota vuosien ajan eri puolilta Kaakkois-Suomea.

Spektroliitti on Etelä-Karjalan maakuntakivi. Maakuntakivet valittiin vuonna 1998 kansanäänestyksellä, jonka järjestivät GTK ja Suomen Matkailuliitto.[1]

OminaisuuksiaMuokkaa

  • Kemiallinen koostumus: Na(AlSi3O8)Ca(Al2Si2O8) eli natrium-kalsium-alumiinisilikaatti
  • Mohsin kovuus 6,0–6,5
  • Optinen taitekerroin 1,560–1,568
  • Ominaispaino 2,69–2,70
  • Kahtaistaitto + 0,0008

LähteetMuokkaa

  • Härmä, Paavo, Selonen, Olavi & Arponen, Elina: Ylämaan spektroliitin salat avautumassa. Geologi, 2007, nro 1, s. 22–. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.1.2013.
  • Etelä-Saimaa-lehti 31.12.2006, "Ylämaan spektroliitti sädehtii"

ViitteetMuokkaa

  1. Maakuntakivet Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 20.7.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.