Eläkeuudistus 2017
Eläkeuudistus 2017 oli iso sosiaalipoliittinen uudistus, joka vaikuttaa olennaisesti Suomen eläkejärjestelmään.[1] [2] Työmarkkinoiden keskusjärjestöt: EK, KT, SAK ja STTK sopivat syyskuussa 2014 työeläketurvaan tehtävistä muutosehdotuksista.[3] Korkeasti koulutettujen Akava jäi sovun ulkopuolelle.[4] Muutokset tulivat voimaan vuoden 2017 alussa. Eduskunta hyväksyi 20. marraskuuta 2015 toisessa käsittelyssä työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamisen.[5]
Eläkeuudistuksen tavoitteena oli työurien pidentäminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen.[3] Uudistuksella turvattiin sopijaosapuolten mukaan työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.[6]
Eläkeuudistus ei koske ennen 1. tammikuuta 2017 myönnettyjä eläkkeitä. Vuoden 2016 loppuun asti kertyneeseen työeläketurvaan uudistus ei vaikuta.[1] Muutokset esimerkiksi karttumaprosentteihin eivät muutu takautuvasti.[7][8]
Sovitut muutokset koskivat työeläkkeitä, eikä kansaneläkkeisiin tehty muutoksia. Lain valmistelun yhteydessä arvioidaan, onko sovituilla muutoksilla vaikutuksia myös kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen.[7]
Eläkeikä muokkaa
Vanhuuseläkkeen alaraja nousee eläkeuudistuksen myötä vaiheittain 65 ikävuoteen 2025 mennessä. Vanhuuseläkeiän alaraja on noussut kolme kuukautta vuosittain vuodesta 2018 alkaen. Eläkeiän nousu koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Myös vanhuuseläkkeen yläraja nousee. Se on 70 vuotta vuonna 2027.[3] [8]
Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneillä eläkeiän alaraja on 63 vuotta ja 3 kk, 1956 syntyneillä 63 vuotta ja 6 kk. Alin eläkeikä nousee tästä eteenpäin vuosittain siten, että se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. [9]
Vuodesta 2027 eläkeikä kytketään elinajanodotteeseen siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Eläkeikä nousee sopimuksen mukaisesti aina täysinä kuukausina ja enintään 2 kuukaudella vuodessa. [6] Eläkeikä siis vaihtelee ikäluokittain. Ikärajat eivät nouse, mikäli työssäoloaikaa pystytään nostamaan muilla keinoilla, kuten vaikuttamalla työurien pidentymiseen työelämän eri vaiheissa ja vähentämällä työkyvyttömyyttä. Kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla 5 vuoden välein. [3] [8]
Vanhuuseläkkeelle jäämiseen vaikuttaa henkilön syntymävuosi.
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä |
|---|---|
| 1954 ja sitä ennen | 63 v |
| 1955 | 63 v 3 kk |
| 1956 | 63 v 6 kk |
| 1957 | 63 v 9 kk |
| 1958 | 64 v |
| 1959 | 64 v 3 kk |
| 1960 | 64 v 6 kk |
| 1961 | 64 v 9 kk |
| 1962–1964 | 65 v |
| 1965– | Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen. |
Eläkeikä julkisella puolella muokkaa
Julkisella puolella on käytössä niin sanottuja ammatillisia ja henkilökohtaisia eläkeikiä.
Ennen vuotta 1989 julkisilla aloilla oli käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia ammattikohtaisia eläkeikiä. Aiempien eläkeuudistusten yhteydessä julkisen sektorin työnantajan palveluksessa olleet ihmiset ovat valinneet joko oman ammatillisen eläkeikänsä säilyttämisen tai siirtymisen yleiseen eläkeikään. Eläkeuudistus nostaa myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Uusi eläkeikä riippuu siitä, milloin se olisi täyttynyt aiempien määräysten mukaan. Jos aiempi eläkeikä täyttyi tai täyttyy vuonna 2016 tai 2017, eläkeikä säilyy ennallaan. Jos aiempi eläkeikä olisi täyttynyt vuonna 2018, uusi eläkeikä on 3 kuukautta korkeampi ja jos ennen eläkeuudistusta ollut aiempi eläkeikä olisi täyttynyt vuonna 2019, eläkeikä on noussut 6 kuukaudella jne.
Julkisella sektorilla on vielä käytössä myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne ovat pääosin korkeampia kuin vanhuuseläkkeen nykyinen alaraja, eivätkä ne muutu eläkeuudistuksen yhteydessä.[11]
Tavoite-eläkeikä ja elinaikakerroin muokkaa
Vanhuuseläkkeen alarajan lisäksi jokaiselle ikäluokalle määriteltiin tavoite-eläkeikä. Se on ohjeellinen eläkeikä, joka kertoo kuinka pitkään kannattaa vähintään työskennellä, jotta eläkkeen saa ikään kuin "täysimääräisenä" ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä. Uudistuksen jälkeen eläkevakuutetuille lähetetään viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvio, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttää. [6]
Elinaikakerroin on mekanismi, joka sopeuttaa työeläkkeiden tasoa keskimääräisen eliniän nousuun: Jos keskimääräinen elinikä nousee, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Eläkeuudistuksen myötä elinaikakerrointa lievennetään, kun vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joilla elinaikakerroin kevenee. [12] [13]
Uudet eläkelajit muokkaa
Työuraeläke: Vuodesta 2017 alkaen raskaan ja pitkän työuran tehneet voivat hakea työuraeläkettä jo 63-vuotiaana. Työuraeläkkeen ehtona ovat vähintään 38 vuoden työura sekä joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ. Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen, joka pysyy uudistuksessa ennallaan. [3] [8]
Osittainen varhennettu vanhuuseläke: Osa-aikaeläke poistui ja sen korvasi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Jo myönnettyihin osa-aikaeläkkeisiin ei tule muutoksia, jos henkilö jatkaa osa-aikatyössä sopimuksen mukaisesti. Osa-aikaeläkkeitä voi vielä olla maksussa vuonna 2023. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävän työn palkkaa tai työaikaa ei seurata, joten eläke ei aiheuta rajoituksia työnteolle.[7] [8] Työaikalakia muutettiin niin, että työnantajan on ensisijaisesti mahdollistettava osa-aikatyö sellaiselle henkilölle, joka siirtyy osittaiselle vanhuuseläkkeelle.[14] [15]
Sen voi ottaa maksuun joko 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä jo 61-vuotiaana. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen. [7]
Kun vanhuuseläkkeen ottaa varhennettuna, vähennetään maksuun otettua eläkkeen osaa 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Se osa eläkkeestä, joka otetaan varhennettuna, pysyy varhennettuna loppuelämän. Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. [7] [8]
Eläkkeen kertyminen ja lykkääminen muokkaa
Työeläkettä kertyy uudistuksen jälkeen kaikenikäisille 1,5 % palkasta 17-vuotiaasta vanhuuseläkkeen alarajaan saakka. Aikaisemmat korotetut karttumat poistuivat.
Eläkettä on kertynyt vuodesta 2017 alkaen koko palkasta, kun ennen vuotta 2017 eläke kertyi palkasta, josta vähennettiin ensin palkansaajan työeläkemaksu. [7]
Siirtymäaikana 2017–2025 saavat 53–62-vuotiaat korotettua 1,7 % karttumaa. [7] Siirtymäajalla estetään eläkkeiden tason heikkeneminen niillä, jotka eivät ehdi kunnolla hyötyä palkansaajan työeläkemaksun vähentämisen lopetuksesta, mutta menettävät ennen uudistusta käytössä olleet ikääntyvien korkeammat karttumat. [8]
Vuoden 2016 loppuun saakka käytössä olleet karttumat säilyvät mukana kunkin henkilön eläkekertymässä. Uudet karttumat koskevat siis vuonna 2017 ja sen jälkeen ansaittuja palkkoja. [7]
Uudistuksen jälkeenkin työeläke on sitä parempi, mitä pidempään työskentelee. Aiemmin 63–68-vuotiaille maksettu 4,5 prosentin kannustinkarttuman (eli nk. superkarttuma) korvasi niin kutsuttu lykkäyskorotus. Se korottaa eläkekarttumaa 0,4 prosenttia kuukaudessa vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen. [7] Vuodesta 2017 alkaen korotukseen siis vaikuttaa koko työura, eikä vanhuuseläkeiän alarajan jälkeinen palkkataso, kuten aiemmin.[16] [8]
Ennallaan pysyvät asiat muokkaa
Eläkeuudistuksen myötä ennallaan pysyvät
- Työkyvyttömyyseläke
- Perhe-eläke
- Indeksikorotukset
- Palkattomien aikojen eläkekertymät
- Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki. [7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b HS listasi tärkeimmät uudistukset: Näin eläke-edut muuttuvat 27.09.2014. Helsingin sanomat. Arkistoitu 26.3.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ Aro, Juhani: Eläkeikä nousee asteittain. Demokraatti 29.9.2014
- ↑ a b c d e Eläkeuudistuksen sisältöehdotus valmistunut 26.09.2014. Eläketurvakeskus. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ Akavan hallitus hylkäsi eläke-esityksen 26.09.2014. Helsingin sanomat. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ Eduskunta hyväksyi eläkeuudistuksen 20.11.2015. Eläketurvakeskus. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 8.6.2016.
- ↑ a b c Sopimus vuoden 2017 eläkeuudistukseksi - Eläkeuudistus.fi (pdf) 26.09.2014. Eläketurvakeskus. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j Kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksesta - Eläkeuudistus.fi Eläketurvakeskus. Arkistoitu 5.3.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ a b c d e f g h Q&A Eläkeuudistus: Miten eläkejärjestelmä muuttuu? 26.09.2014. STTK. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ Eläkeiän siirtymäajat 26.09.2014. Eläketurvakeskus. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä 12.1.2018. Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
- ↑ Eläkeuudistus 2017 5.4.2017. Keva. Viitattu 5.10.2017.
- ↑ Sanasto - Eläkeuudistus.fi 26.09.2014. Eläketurvakeskus. Arkistoitu 23.2.2015. Viitattu 26.2.2015.
- ↑ Elinaikakerroin kevenee nuorimmilla eniten – katso, mitä eläkeleikkurille käy omalla kohdallasi 30.09.2014. Helsingin sanomat. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 03.03.2015.
- ↑ Työeläkeuudistus 2017 - Slideshare 26.09.2014. SAK. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa 24.5.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Tässä ovat tiivistettynä uuden eläkeratkaisun ydinkohdat 25.09.2014. Helsingin sanomat. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 03.03.2015.