Eino Leskinen

suomalainen kielitieteilijä

Eino Leskinen (1904 Joensuu1971) oli suomalainen kielitieteilijä ja yliopistonlehtori.[1]

Leskinen kävi koulua Joensuun lyseossa ja sitten Mikkelin lyseossa. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja suomen sukulaiskieliä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1928. Vuodesta 1925 alkaen hän oli 12 kesänä kenttätyössä joko Suomen puoleisessa Raja-Karjalassa tai Suomeen muuttaneiden itäkarjalaisten pakolaisten keskuudessa.[1]

Leskinen oli 1930–1940 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palveluksessa karjalaismurteiden sanakirjan toimittajana. Tänä aikana sanakirjasta valmistui käsikirjoitusta noin 350 foliosivua. Leskinen toimitti kolmiosaisen 1932–1936 julkaistun Karjalan kielen näytteitä -sarjan. Sotavuosina 1940–1945 Leskinen johti pääesikunnassa toiminutta Itä-Karjalan ja eräiden sen ääreisalueiden paikannimistön kodifioimista ja normaalistamista suorittanutta toimikuntaa. Sotien jälkeen hän oli suomen kielen lehtorina ensin Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa 1945–1957 ja sitten Helsingin yliopistossa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1]

Leskinen keräsi karjalan kielen aineistoa yhteensä noin 10 000 lippua. Keruupaikkakuntia olivat Tulemajärvi, Impilahti, Paatenen Sellin kylä, Repola, Jyskyjärvi, Oulanka, Pistojärvi ja Kiestinki. Hän julkaisi artikkeleita murteiden keräämisestä, Tulemajärven murteesta ja kansatieteestä.[1]

Julkaisuja muokkaa

  • Tulemajärven murteen vokalismi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1933
  • Metsästys ja kalastus ; eripainos Kansatieteellinen arkisto 1 ("Vanhaa Hauhoa"). Helsinki 1934
  • Jussi Turunen 5.6.1903-29.6.1936 ; muistokirjoitus, tekijät Eino Leskinen ja Yrjö Vuorjoki. Helsinki 1936
  • Suomen heimotyöstä vv. 1931-36 ja sen johtavista periaatteista : esitelmä V:n suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressin heimotyön ja ulkokansalaisasian harrastuspiirin kokouksessa Tallinnassa 26. kesäkuuta 1936. Heimojärjestöjen keskusvaliokunta, Helsinki 1936
  • Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta ja harrastuksesta, eripainos AKS:n tie. Helsinki 1937
  • Karjalan kielen uusi kirjaimisto. Akateeminen Karjala-seura, Helsinki 1937
  • Vanhimmat tunnetut karjalan kielen sanastot. Helsinki 1937
  • Entisajan metsänkäynnistä ja kalastuksesta Ilomantsin itäosissa. Kansantieteellinen arkisto 3. Helsinki 1938
  • Karjalan kirjakielen oikeinkirjoituskysymys Neuvostovenäjällä ; eripainos Virittäjä n:o 3. Helsinki 1938
  • Itä-Karjalan historiaa kielentutkimuksen valossa teoksessa Karjalan historiaa. Historian aitta 8. Gummerus 1938
  • Karjalan kirjakielen ortografiakysymys Neuvosto-Venäjällä. Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunta, Sortavala 1938
  • Lisiä karjalankielisen kirjallisuuden historiaan : tietoja oikeauskoisen lähetysseuran Arkangelinkomitean julkaisutoiminnasta 1890-luvulla. Helsinki 1938
  • Kappale karjalankielisen kirjallisuuden historiaa ; eripainos Virittäjä n:o 1-2. Helsinki 1939, täyd. eripainos 1939
  • Tietoja v. 1820 Tverin-karjalan murteella ilmestyneen Matteuksen evankeliumin kääntäjästä (Grigorij Jefimof Védenskij) ; eripainos Virittäjä n:o 3. Helsinki 1939
  • Itäkarjalaismurteiden näytteitä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1956

Toimitustöitä muokkaa

  • Savo-karjalaisten lauluja ; toim. Taneli Kuusisto, Eino Leskinen ja Arvo Saikkonen. Savolainen ja Karjalainen osakunta, Helsinki 1928
  • Karjalan kielen näytteitä. 1, Tverin ja Novgorodin karjalaa ; Vihtori Alavan, K. F. Karjalaisen ym. keräelmiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 193. Helsinki 1932
  • Karjalan kielen näytteitä. 2, Aunuksen ja Raja-Karjalan murteita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 193. Helsinki 1934
  • Karjalan kielen sanakirjan artikkelien luonnoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1934
  • Karjalan kielen näytteitä. 3, Ent. Poventsan ja Kemin kihlakuntien karjalaismurteita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 193. Helsinki 1936

Lähteet muokkaa