Eikones (Filostratos vanhempi)
Eikones (m.kreik. Εἰκόνες, lat. Imagines, ”Kuvia”) on Filostratos vanhemman kirjoittama teos, joka esittää 65 antiikin kreikkalaisen maalauksen kuvaukset.[1] Se on tärkeä kirjallinen lähde antiikin maalaustaiteen tuntemisen kannalta.[2][3]
| Eikones | |
|---|---|
| Εἰκόνες | |
 Faethon. Thomas de Leun kuvitusta Filostratoksen teokseen Antoine Caronia seuraten, ranskannoksesta vuodelta 1614. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Filostratos vanhempi |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | ekfrasis |
| Julkaistu | 200-luku |
| Sarja: Eikones | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Historia muokkaa
Filostratos Lemnoslainen vanhempi syntyi Rooman keisarikaudella noin vuonna 190, ja oli tunnetumman sofisti Filostratoksen nuorempi sukulainen.[4] Filostratos vanhempi kertoo teoksensa Eikones syntyneen niin, että hän oli kerran käymässä Italian Neapoliissa, jossa hän näki eräässä pylväikössä suuren joukon sinne kerättyjä eri maalareiden tekemiä hienoja paneelimaalauksia. Hän kertoo olleensa aikeissa puhua julkisesti näiden maalausten ylistykseksi, kun hänen isäntänsä kymmenvuotias poika oli alkanut kysellä niistä ja pyytänyt tulkitsemaan ne. Filostratos oli suostunut, kun paikalle saatiin ensiksi suurempi joukko oppilaita.[1][5]
Filostratos vanhemman pojanpoika Filostratos nuorempi kirjoitti toisen samannimisen teoksen, Eikones, joka jatkaa Filostratos vanhemman teosta 17 samanlaisella maalauksen kuvauksella.[1] Näistä kahdesta erityisesti Filostratos vanhemman teos on ollut antiikin maalaustaiteen päälähteitä joidenkin säilyneiden roomalaisaikaisten maalausten osien ohella.[2] Teoksensa vuoksi Filostratosta on joskus kutsuttu jopa ”taidekritiikin isäksi”, vaikkakaan tämä ei ehkä ole täysin oikeutettua, sillä maalauksista ja veistoksista olivat jo aikaisemmin kirjoittaneet muun muassa ainakin Lukianos ja Apuleius.[4]
Teoksen editio princeps oli Firenzessä vuonna 1496 yhdessä Filostratoksen teoksen Heroikos, Kallistratoksen veistoskuvauksia sisältävän teoksen Ekfraseis ja eräiden Lukianoksen teosten kanssa. Sen käänsi yhdessä Heroikoksen kanssa latinaksi Stephanus Niger. Tämä käännös julkaistiin Milanossa vuonna 1521.[3] Teoksesta tuli hyvin suosittu, ja siitä julkaistiin jo 1500-luvulla ainakin neljä muuta latinankielistä laitosta. Myöhemmin siitä tehtiin useita käännöksiä nykykielille. Myöhemminkin Eikones on julkaistu usein yhdessä Filostratos nuoremman teoksen sekä Kallistratoksen Ekfraseis-teoksen kanssa.[6][7]
Filostratoksen maalauskuvauksilla oli suuri vaikutus 1500–1800-lukujen maalaustaiteeseen, joka ammensi usein antiikin aiheista.[2] Monet renessanssitaiteilijat, kuten Tizian, yrittivät luoda Filostratoksen kuvaamia maalauksia uudelleen kuvausten perusteella. Tällaisia ennallistamispyrkimyksiä edusti myös Blaise de Vigenèren tekemän, vuonna 1578 julkaistun ranskankielisen käännöksen uusi täysin kuvitettu laitos Les images ou tableaux de platte-peinture de Philostrate vuonna 1614.[6][3]
Sisältö muokkaa
Teos koostuu kahdesta kirjasta.[1] Filostratos aloittaa ensimmäisen kirjan johdannolla, jossa vertaa runoutta maalaustaiteeseen ja kuvanveistoon. Tämän jälkeen hän kertoo käyneensä kerran Neapoliissa ilman erityistä aikomusta harjoittaa siellä retoriikan taitoaan. Hän asui kaupungin ulkopuolella huvilassa, jossa oli erinomainen taidemaalausten kokoelma. Hänen isännällään oli kymmenvuotias poika, joka seurasi häntä, kun hän tutki maalauksia. Pojan pyynnöstä sekä tyydyttääkseen häneltä puheopetusta halunneiden nuorukaisten sinnikkäät pyynnöt, hän päätti pitää joukon puheita maalausten aiheista. Nämä puheet muodostavat teoksen sisällön.[3] Ensimmäinen kirja käsittää kuvaukset 31 maalauksesta ja toinen kirja 34 maalauksesta.[1]
Kukin kuvaus on muodoltaan puhe, joka on osoitettu jo mainitulle pojalle sekä muille paikalla olleille nuorille. Filostratos sanoo olevansa kiinnostunut vain maalauksista, ei niiden maalareista tai niiden historiallisista suhteista. Kuvaukset pyrkivät selittämään maalausten symboliikkaa ja merkityksiä. Samalla ne luovat maalaukset tehokkaasti uudelleen lukijan mieleen.[4][5][8] Teoksen tyyliä on arvioitu miellyttäväksi, sen aihetta kirjailijalle ja kirjailijaa aiheelle sopivaksi, ja sen kuvauksia ansiokkaiksi.[3]
Maalaukset esittävät erilaisia aiheita, joiden avulla Filostratos voi osoittaa tietojaan niin runoudesta kuin historiastakin. Niiden aiheet ovat myyttisiä, historiallisia, elämäkerrallisia, maisemamaalauksia ihmishahmoilla sekä allegorisia. Ei ole kuitenkaan tietoa siitä, puhuuko Filostratos todella olemassa olleesta kokoelmasta, vai oliko hän keksinyt aiheet itse. Asiasta on hankala saada varmuutta. Toisaalta hän kuvaa maalauksia hyvin elävästi. Toisaalta hän ei mainitse yhtäkään taiteilijaa nimeltä, eikä yhtäkään hänen kuvaamistaan maalauksista tunneta mistään muusta lähteestä. On mahdollista, että Filostratos halusi haastaa taidemaalarin taidon reettorin taidolla, samoin kun hän laittaa taidemaalarit haastamaan runoilijat.[3]
Teoksen sisältö on seuraava:[1]
Kirja I muokkaa
- Johdanto
- 1. Skamandros
- 2. Komos
- 3. Faabelit
- 4. Menoikeus
- 5. Kääpiöt
- 6. Erootit
- 7. Memnon
- 8. Amymone
- 9. Suo
- 10. Amfion
- 11. Faethon
- 12. Bosporos
- 13. Bosporos
- 14. Semele
- 15. Ariadne
- 16. Pasifae
- 17. Hippodameia
- 18. Bakkhantit
- 19. Tyrrheenimerirosvot
- 20. Satyyrit
- 21. Olympos
- 22. Midas
- 23. Narkissos
- 24. Hyakinthos
- 25. Androslaiset
- 26. Hermeen syntymä
- 27. Amfiaraos
- 28. Metsästäjät
- 29. Perseus
- 30. Pelops
- 31. Ksenia
Kirja II muokkaa
- 1. Laulajat
- 2. Akhilleuksen kasvatus
- 3. Naiskentaurit
- 4. Hippolytos
- 5. Rhodogune
- 6. Arrhikhion
- 7. Antilokhos
- 8. Meles
- 9. Pantheia
- 10. Kassandra
- 11. Pan
- 12. Pindaros ja mehiläiset
- 13. Gyrain kalliot
- 14. Thessalia
- 15. Glaukos Pontios
- 16. Palaimon
- 17. Saaret
- 18. Kyklooppi
- 19. Forbas
- 20. Atlas
- 21. Antaios
- 22. Herakles pygmien luona
- 23. Herakleen hulluus
- 24. Theiodamas
- 25. Abderoksen hautaaminen
- 26. Ksenia
- 27. Athenen syntymä
- 28. Penelopen kangaspuut
- 29. Antigone
- 30. Euadne
- 31. Themistokles
- 32. Palaistra
- 33. Dodona
- 34. Horat
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Philostratus the Elder, Imagines. Philostratus the Younger, Imagines. Callistratus, Descriptions Loeb Classical Library. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b c Lehmann-Hartleben, Karl: The Imagines of the Elder Philostratus. The Art Bulletin, Mar., 1941, 23. vsk, nro 1, s. 16–44. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Philostratus (8)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) Lähteessä teos on laitettu virheellisesti Filostratos Ateenalaisen nimiin.
- ↑ a b c Philostratus the Elder, Imagines, Introduction. Teoksessa Philostratus the Elder & Philostratus the Younger & Callistratus 1913, s. xv–xxvi.
- ↑ a b Filostratos Lemnoslainen vanhempi: Eikones I, johdanto.
- ↑ a b Le Goff, Raichel: Continuity in Change: Revisualizations of Philostratus's Eikones The Catholic University of America. Viitattu 9.5.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Callistratus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ Squire, Michael: Sight, Description, and Knowledge in Imagines of the Elder Philostratus An Institute of the Max Planck Society for the Advancement of Science. Viitattu 9.5.2022.
Kirjallisuutta muokkaa
- Philostratus the Elder: Imagines. Teoksessa Philostratus the Elder: Imagines. Philostratus the Younger, Imagines. Callistratus, Descriptions. Translated by Arthur Fairbanks. Loeb Classical Library 256. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1931. Teoksen verkkoversio.