Wikipedia

Eikka Mäkinen

suomalainen toimittaja ja urheiluvaikuttaja

Einari "Eikka" Kustaa Mäkinen (18. lokakuuta 1897 – 21. kesäkuuta 1980)[1][2] oli suomalainen toimittaja ja urheiluvaikuttaja. Toimittajana hän käytti myös nimimerkkiä "Kimmo Irti".[3]

Mäkinen oli varsinaiselta ammatiltaan kirjaltaja. 1920-luvun vaihteessa hän työskenteli Vaasassa ilmestyneen Vapaan Sanan toimittajana ja siirtyi 1922 Kainuun Työmiehen toimittajaksi Kajaaniin. Vuonna 1923 Mäkinen nimitettiin lehden päätoimittajaksi, mutta se määrättiin lakkautettavaksi jo samana syksynä suuren kommunistijutun yhteydessä.[4] Mäkinen sai myös itse lähes neljän vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta.[5] Vapauduttuaan Tammisaaren pakkotyölaitoksesta keväällä 1927 Mäkinen palasi Vaasaan, jossa hän työskenteli kommunistisen Työn Äänen toimittajana ja sen lakkauttamisen 1930 jälkeen sosialidemokraattisen Pohjanmaan Kansan toimittajana. Hän oli myös lehden päätoimittaja 1937–1939.[6][7] Sotavuosien jälkeen Mäkinen työskenteli Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä Helsingissä.

Mäkinen oli 1920-luvun jälkipuoliskolta lähtien aktiivisesti mukana Työväen Urheiluliiton toiminnassa. Hän oli Vaasan Kiiston ja TUL:n Vaasan piirin puheenjohtaja sekä toimi Työväen Urheilulehden avustajana. Vuonna 1943 Mäkinen valittiin TUL:n liittotoimikuntaan.[2] Hän oli myös kansainvälisenä nyrkkeilytuomarina 1950-luvulle saakka. Helsingin olympialaisten järjestelyihin Mäkinen osallistui nyrkkeilyn olympiatoimikunnan jäsenenä, nyrkkeilykomitean puheenjohtajana sekä tiedotusvaliokunnan jäsenenä.[8]

Lukuisten osuusliikkeiden historiikkien ohella Mäkinen kirjoitti TUL:n III liittojuhlista kertovan kuvateoksen yhdessä Lauri Nurmen kanssa, edistysmielisen osuustoimintaliikkeen vaikuttajia käsittelevän teoksen sekä Käpylän puutarhakaupunginosan historiikin Mauno Arjavirran kanssa.

Teokset muokkaa

  • Osuusliike Laaja r.l. : katsaus 35-vuotistoimintaan ja vuoden 1943 toiminta- ja tilikertomus. Vaasa: Osuusliike Laaja, 1944.
  • Vakka-Suomen Osuusliike 10 vuotta 1935–1945. Helsinki: Vakka-Suomen Osuusliike, 1945.
  • Kokkolan Seudun Osuusliike 10-vuotta. Helsinki: Kokkolan Seudun Osuusliike, 1946.
  • Mäkinen, Eikka ; Nurmi, Lauri: Korkealle kansan kunto : TUL:n III liittojuhla 27–30. VI. 1946. Helsinki: Tammi, 1946.
  • Länsi-Päijänteen Osuusliike 10 vuotta. Padasjoki: Länsi-Päijänteen Osuusliike, 1946.
  • Keiteleen Osuuskauppa r.l. 40 vuotta 1907–1947. Helsinki: Keiteleen Osuuskauppa, 1947.
  • Numminen, Paavo ; Mäkinen, Eikka: Osuusliike Oras i.l. 1937–1947. Helsinki: Osuusliike Oras, 1947.
  • Työväen Osuusliike r.l. 40 vuotta 1907–1947. Helsinki: Työväen Osuusliike, 1947.
  • Osuusliike Norma 40-vuotias. Turku: Osuusliike Norma, 1949.
  • Osuusliike Ahjo il. 50 vuotta. Hyvinkää: Osuusliike Ahjo, 1952.
  • Alavuden Osuusliike : katsaus 50-vuotistoimintaan ja vuoden 1954 tilikertomus. Vaasa: Alavuden Osuusliike, 1955.
  • Keiteleen Osuuskauppa 1907–1957. Helsinki: Keiteleen Osuuskauppa, 1958.
  • Osuusliike Työnvoima 1907–1957. Varkaus: Osuusliike Työnvoima, 1958.
  • Tarmola 1952–1962. Turku: Osuusliike Tarmola, 1962.
  • Osuusliike Ahjo : 60 vuotta yhdessä ostajan puolesta 1902–1962. Hyvinkää: Osuusliike Ahjo, 1963.
  • Osuusliike Sisä-Karjala 60 vuotta : yhdessä ostajan puolesta. Helsinki: Osuusliike Sisä-Karjala, 1963.
  • Saimaan Osuus-Auto 1924–1964. Lauritsala: Saimaan Osuus-Auto, 1964.
  • Osuusliike Onni 1904–1964. Lappeenranta: Osuusliike Onni, 1964.
  • Kyminlaakson Osuusliike 1905–1965. Helsinki: Kyminlaakson Osuusliike, 1966.
  • E-liikkeen uranuurtajia. Helsinki: Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, 1967.
  • Ylä-Savon Osuusliike 1907–1967 : Iisalmen Työväen Osuuskauppa r.l. 1907–1924 : Työväen Osuusliike Taisto r.l. 1925–31 : Ylä-Savon Osuusliike r.l. 1932–1967. Iisalmi: Ylä-Savon Osuusliike, 1967.
  • Arjavirta, Mauno ; Mäkinen, Eikka: Käpylä, puutarhakaupunginosa : 50 vuotta (1920–1970). Helsinki: Käpylä-seura, 1970.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Einari Kustaa Mäkinen, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki BillionGraves. Viitattu 28.3.2024.
  2. ↑ a b Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia 1 : Työväen Urheiluliitto 1919–1944, s. 337, 527, 576. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23200-9-6.
  3. ↑ Pulli, Eero A.: Mitä kuuluu?. Suomen Sosialidemokraatti, 7.10.1933, nro 271, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.1.2023.
  4. ↑ ”Kainuun Työmiehen”. Kainuun Työmies, 10.4.1923, nro 38, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.1.2023.
  5. ↑ Turun hovioikeuden päätös. Kainuun Sanomat, 26.6.1924, nro 70, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.1.2023.
  6. ↑ Pakkola raoittanut porttiaan. Työn Ääni, 30.5.1927, nro 61, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.1.2023.
  7. ↑ Kaarna, Väinö : Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 29, 56–57. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. ↑ Suomen olympialaisen kunniamerkeillä palkitut Ritarikuntien kanslia. Viitattu 10.1.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eikka_Mäkinen&oldid=22290131”