Avaa päävalikko

Eija-Elina Bergholm

suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja

Eija-Elina Anneli Bergholm (o.s. Neuvonen[2]) (s. 27. huhtikuuta 1943 Lahti[1]) on suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on tehnyt elokuvia sekä televisioon että elokuvateattereihin.

Eija-Elina Bergholm
Eija-Elina Anneli Neuvonen
Henkilötiedot
Koko nimi Eija-Elina Anneli Bergholm
Syntynyt 27. huhtikuuta 1943 (ikä 76)[1]
Lahti, Suomi[1]
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
Puoliso Timo Bergholm
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset
  • Jäähyväiset (1982)
  • Huojuva talo (1990)
  • Tumma ja hehkuva veri (1997)
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

TV-työtMuokkaa

Bergholmin ehkä tunnetuin työ on Maria Jotunin romaaniin perustuva TV-sarja Huojuva talo (1990). Se on traagisen avioliiton kuvaus, tarina ihmisistä, jotka ovat oman biologiansa ja oman yhteisönsä vankeja. Pääosaa näyttelivät silloin vielä naimisissa olleet Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen. Avioliittokuvaus on myös Bergholmin käsikirjoittama ja Tuija-Maija Niskasen ohjaama TV-elokuva Enkeli tulessa (2004). Elokuvan pohjana on Panu Rajalan samanniminen romaani, jossa hän proosan keinoja hyväksikäyttäen kertoo itsensä ja ensimmäisen vaimonsa välisestä avioliitosta. Tumma ja hehkuva veri (1997) on tiivistä romaniyhteisöä kriittisesti käsittelevä TV-sarja, jonka alkuperäiskäsikirjoituksen on tehnyt Kiba Lumberg, itsensä 13-vuotiaana romaniyhteisöstä "irtisanonut" nainen.

ElokuvatMuokkaa

Bergholmin elokuvaura alkoi käsikirjoittajana. Yhdessä miehensä Timo Bergholmin kanssa hän käsikirjoitti elokuvan Punahilkka (1968). Se on tarina nuortenkodista karkaavasta teini-ikäisestä Anjasta, jota näyttelee Kristiina Halkola. Timo Bergholm ohjasi elokuvan. Tämän jälkeen Eija-Elina Bergholm käsikirjoitti yhdessä Jörn Donnerin kanssa Donnerin ohjaaman elokuvan Anna (1970). Seuraavan käsikirjoituksensa Bergholm saikin sitten ohjata itse. Marja pieni! (1972) on elokuva itseään ja elämäänsä etsivästä pankin konttoristista. Yhteistyö Donnerin kanssa jatkui 1980-luvulla. Bergholm sovitti ja ohjasi Donnerin romaaniin pohjautuvan elokuvan Angelan sota (1984). Elokuva sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen ja kertoo Angela-nimisen nuoren naisen suhteesta saksalaiseen sotilaaseen. Angelan sota oli ensimmäinen suomalainen elokuva, joka käsitteli myönteisesti suomalaisnaisen ja saksalaisen sotilaan rakkaussuhdetta. Donner toimi elokuvassa tuottajana ja näytteli yhtä sivuosaa. 1980-luvulla valmistui myös Tuija-Maija Niskasen Vivica Bandlerin romaaniin pohjautuva elokuva Jäähyväiset (1982). Elokuvaa pidetään ensimmäisenä naisten homoseksuaalisuutta viitteellisesti käsittelevänä suomalaisena elokuvana.[3][4]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Eija-Elina Bergholm Elonetissä
  2. Eija-Elina Bergholm Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
  3. Kangasniemi, Hanna: Jäähyväiset ja katsojan valta nähdä (Essee on julkaistu alun perin vuonna 2000 ilmestyneessä Suomen kansallisfilmografian osassa 9) Elonet. Viitattu 20.4.2019.
  4. Hänninen, Harto: 29.1. Kino Suomi: Jäähyväiset Yle Teema. 13.8.2014. Viitattu 20.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa