Ecce Homo (García Martínez)

Ecce Homo (suom. Katso, ihminen) on espanjalaisen Elías García Martinézin vuonna 1930 maalaama fresko, joka sijaitsee Santuario de Misericordian kirkossa Borjassa Espanjassa. Maalauksessa on kuvattuna Jeesus päässään orjantappurakruunu.

Ecce Homo
Ecce Homo alkuperäisessä asussaan.
Nimi	Ecce Homo
Tekijä	Elías García Martinéz Cecilia Giménez (restaurointi)
Valmistumisvuosi	1930
Korkeus	50 cm
Leveys	40 cm
Nykyinen omistaja	Tarazonan hiippakunta
Sijainti	Santuario de Misericordia
Paikkakunta	Borja, Espanja
Koordinaatit	41°51′16.83″N, 001°34′31.52″W
Infobox OK

Alkuperäinen maalaus ei ollut taidehistoriallisesti arvokas. Se nousi vuonna 2012 maailmanmaineeseen ja internetilmiöksi, kun 81-vuotias Cecilia Giménez, jolla ei ole taiteellista koulutusta, yritti restauroida sitä. Epäonnistuneen yrityksen jäljiltä lopputulos muistutti monen mielestä pikemminkin apinaa kuin Jeesusta, minkä seurauksena maalausta alettiin kutsua pilkkanimellä Ecce Mono (suom. Katso, apina). Siitä tuli kuitenkin tapauksen seurauksena matkailun vetonaula, jonka avulla kerättiin kymmeniä tuhansia euroja kirkolle ja hyväntekeväisyyteen.

Alkuperäinen fresko

Ecce Homon maalasi kirkon seinälle vuonna 1930 Elías García Martinéz, joka oli opettaja Zaragozan taidekoulussa. García Martínez teki maalauksen lahjoituksena Santuario de Misericordian kirkolle Borjan kunnassa, jossa hän kävi vuosien ajan lomilla. Hän itse kuvaili sitä tiettävästi ”tulokseksi kahden tunnin omistautumisesta suojaviittamadonnalle” (esp. Nuestra Señora de la Misericordia), jonka mukaan kirkko on nimetty. Maalaus on noin 50 senttimetriä korkea ja 40 senttimetriä leveä. Se ei ollut taidehistoriallisesti arvokas, mutta sillä oli paikallisten keskuudessa suuri tunnearvo.

Vuosien varrella fresko oli päässyt huonoon kuntoon, sillä maali oli hilseillyt seinältä kosteuden vuoksi. García Martínezin jälkeläiset olivat tietoisia maalauksen tilasta, ja hänen lapsenlapsensa oli lahjoittanut rahaa sen entisöintiä varten juuri ennen epäonnistuneen entisöintityön paljastumista.

Epäonnistunut restaurointi

Cecilia Giménez (oikealla) poseeraamassa työnsä äärellä. Vasemmalla Giménezin ja Ecce Homon tarinaan perustuvan oopperan libretisti Andrew Flack.

Maalaukseen tehdyt merkittävät muutokset huomattiin elokuussa 2012. Niitä epäiltiin aluksi vandalismiksi, mutta muutosten tekijäksi ilmoittautui pian 81-vuotias seurakuntalainen, harrastelijamaalari Cecilia Giménez. Giménez kertoi Ecce Homon olleen lempimaalauksensa Jeesuksesta lähialueella ja halunneensa siksi restauroida rapistuneen freskon. Hän oli myös tehnyt freskoon pienempiä korjauksia edellisten kahden vuosikymmenen aikana. Restaurointi tuli yllätyksenä kirkollisille viranomaisille, joiden mukaan maalauksen restauroimiseksi ei ollut tehty virallisia toimia. Giménez kertoi kuitenkin saaneensa luvan työhön kirkon papilta. Hänen mukaansa restaurointi jäi keskeneräiseksi: hän oli ehtinyt aloittaa työn korjaamalla pahiten rapistuneet kohdat laajoilla siveltimen vedoilla ennen kuin lähti kahdeksi viikoksi lomalle. Hänen aikomuksenaan oli viimeistellä työ lomalta palaamisen jälkeen, mutta muutokset maalaukseen ehdittiin huomata loman aikana.

Tieto epäonnistuneesta restauroinnista levisi elokuun 2012 aikana ensin tiedotusvälineisiin ja sitten sosiaaliseen mediaan, joiden välityksellä se levisi ympäri maailman. Giménezin restaurointiyrityksen tuloksia kutsuttiin tuoreeltaan ”sanoinkuvaamattomaksi teoksi”, jonka katsottiin pilanneen tai tuhonneen freskon. BBC:n kirjeenvaihtaja Christian Fraser kuvaili työn jälkeä ”umpimähkäisesti läiskityksi maaliksi”, jonka jäljiltä ”aikanaan arvokas muotokuva muistutti nyt väriliituluonnosta huonosti istuvaan tunikaan puetusta erittäin karvaisesta apinasta”. Kaupungin viranomaiset suunnittelivat maalauksen kunnostamista, tai mikäli se ei onnistuisi, sen peittämistä alkuperäistä maalausta esittävällä kuvalla. Giménez otti tilanteen aluksi raskaasti, eikä hänen henkilöllisyyttään kerrottu ensin julkisuuteen. Hän oli tapauksen jälkeen jatkuvan mediahuomion kohteena, laihtui huomattavasti ja söi lääkkeitä ahdistukseen.

Internetilmiö ja vetonaula

Vaikka paikallisten viranomaisten ja taideväen alkureaktio oli negatiivinen, Giménezin epäonnistuneeseen restaurointiin suhtauduttiin tiedotusvälineissä ja etenkin sosiaalisessa mediassa huomattavasti positiivisemmin. Tapauksesta tuli internetilmiö, ja jo muutamassa päivässä Giméneziin ja Ecce Homoon viittaavia meemejä, parodiakuvia ja vitsejä jaettiin laajalti ympäri sosiaalista mediaa. Maalausta alettiin kutsua pilkkanimellä Ecce Mono (suom. Katso, apina), ja tapahtunutta verrattiin elokuvaan Bean – äärimmäinen katastrofielokuva, jossa Mr. Bean vaurioittaa vahingossa arvokasta maalausta ja yrittää sitten epätoivoisesti korjata jälkiään.

Maalauksen saama julkisuus herätti laajaa mielenkiintoa sitä kohtaan. Giménezin entisöinnin tuloksia saapui katsomaan uteliaita ensin lähialueilta, sitten yhä kauempaa. Muutaman päivän kuluttua Santuario de Misericordian kirkossa vieraili päivässä 4 000 ihmistä, jotka jonottivat kirkon ulkopuolella päästäkseen näkemään Ecce Homon ja kuvaamaan itsensä sen kanssa. Menestyksen myötä kirkko alkoi veloittaa maalauksen näkemisestä euron pääsymaksun, jota korotettiin myöhemmin kolmeen euroon. Ensimmäisen vuoden aikana maalausta kävi katsomassa 40 000 ihmistä, jotka tuottivat paikalliselle hyväntekeväisyysjärjestölle yli 50 000 euroa.

Markkinoille alkoi maalauksen saaman huomion myötä ilmestyä luvatta tehtyjä Ecce Homon kuvalla varustettuja paitoja, puhelimen suojakuoria ja mukeja. Giménez palkkasi syksyllä 2012 lakimiehen ja alkoi vaatia osuutta ilmiön tuottamista voitoista. Hänen aikomuksenaan oli lahjoittaa osuutensa lihasdystrofian parissa työskenteleville hyväntekeväisyysjärjestöille, sillä hänen pojallaan oli kyseinen sairaus. Alkuperäisen taiteilijan García Martínezin jälkeläiset puolestaan uhkasivat haastaa Giménezin oikeuteen maalauksen tuhoamisesta. Pitkän kiistelyn jälkeen Giménez perheineen ja García Martínezin jälkeläiset sopivat asian. Giménez saa sopimuksen myötä puolet virallisten oheistuotteiden myyntituloista, mikä vielä kymmenen vuotta restaurointiyrityksen jälkeen tarkoitti noin 2 000 euroa vuodessa. Virallisiin oheistuotteisiin kuuluu muun muassa paitoja, sormustimia, penaaleja, muistitikkuja ja viinimerkki.

New York Postin Zachary Kussin kuvaili Ecce Homon restauroinnin muuttuneen vuosien varrella ”maailmanlaajuisesta häpeäpilkusta taloudelliseksi pelastajaksi ja opetukseksi tukemisesta ja anteeksiannosta”, jota juhlitaan paikallisen keskuudessa. El Diario -verkkolehti kutsui sitä Borjan Mona Lisaksi ja nimesi sen yhdeksi 2010-luvun tärkeimmistä meemeistä. Taiteen erikoislehti Art Info nimesi Ecce Homon sijalle 52 luettelossaan ikonisimmista vuosien 2007–2012 taideteoksista, ja Museum of Modern Art oli tiettävästi kiinnostunut sen hankkimisesta. Brittiläinen Sky-televisioyhtiö teki Ecce Homon tapauksesta vuonna 2016 dokumentin nimeltä Fresco Fiasco, ja säveltäjä Paul Fowler ja libretisti Andrew Flack tekivät tarinan pohjalta komediaoopperan Behold the Man, La Ópera de Cecilia. Myös Giménez itse nousi Ecce Homon myötä julkisuuteen. Hän järjesti tapauksen jälkeen taidenäyttelyitä, joissa sai myytyä maalauksiaan omien sanojensa mukaan ”hyvään hintaan”. Hän oli vuonna 2012 Espanjassa Googlen haetuimpien nimien joukossa muun muassa Barack Obaman ja Lionel Messin kanssa.

Ecce Homon restauroinnin kymmenvuotispäivää juhlittiin Borjassa vuonna 2022. Gaalatilaisuudessa esitettiin otteita Fowlerin ja Flackin komediaoopperasta ja jaettiin palkintoja tapauksesta kirjoittaneille espanjalaisille toimittajille. Myös 91-vuotias Giménez oli paikalla, vaikka ei muistisairauden vuoksi ollutkaan enää tietoinen vuoden 2012 tapahtumista. Arvioiden mukaan Ecce Homoa kävi ensimmäisten kymmenen vuoden aikana katsomassa noin 300 000 vierailijaa yli 110 maasta. Vierailijoiden kaupunkiin tuomilla rahoilla kustannetaan vuosittain läheisessä vanhainkodissa vähintään kahden, parhaimpina vuosina viiden, asukkaan asumiskulut. Aragonian itsehallintoalueen palkkaamat konservoijat ja restauroijat käyvät kahden vuoden välein tarkastamassa Ecce Homon kunnon. Alkuperäistä maalausta vahingoittaneen kosteuden kertyminen seinälle on saatu loppumaan poistamalla seinän alaosasta rappausta, minkä vuoksi seinän rakenteet pääsevät hengittämään.