Entisöinti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Entisöinti eli entistäminen tai restaurointi (latinan sanasta restauratio) tarkoittaa esineen, rakennuksen tai muun vastaavan kohteen saattamista alkuperäistä muistuttavaan kuntoon. Useimmiten pyritään entisöinnissä käyttämään alkuperäisiä materiaaleja ja työmenetelmiä. Tavoitteena on usein saattaa entisöitävä kohde käyttöön kelpaavaksi. Entisöitävät kohteet voivat olla kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tai suvun perintöesineitä.
Huonekalujen entisöinti
muokkaaHuonekalujen entisöinti on 1980-luvulta lähtien tullut Suomessa suosituksi. Talonpoikaista tyyliä olevia suvun piironkeja, sivusta vedettäviä vuoteita, kaappi- ja seinäkelloja, kiikkutuoleja ja niin edelleen entistetään muistoesineiksi. Joskus entisöiminen voi aiheuttaa vahinkoa, kun vanhat hienot maalaukset poistetaan ja huonekalu puhdistetaan puun väriin. Talonpoikaishuonekalut valmistettiin useimmiten männystä ja ootrattiin tai muuten koristemaalattiin. Niitä ei juuri jätetty käsittelemättömiksi. Tyylihuonekalujen entisöinti on myös tavallista.
Huonekalujen kunnostaja ja entistäjä voi tarvita työssään puusepän, koristeveistäjän, sorvaajan, maalarin, koristemaalarin, viiluttajan, kultaajan ja verhoilijan taitoja, ellei sitten käytä apunaan näihin aloihin erikoistuneita ammattilaisia. Ensimmäinen vaihe on tarkastella ja tutkia esineen kunto mahdollisimman hyvin ja arvioida, kannattaako sitä kunnostaa. Jos kannattaa, entisöijä tekee kunnostussuunnitelman työvaiheineen, aikatauluineen ja kustannusarvioineen ja esittää sen työn tilaajalle.[1]
Varsinainen työ alkaa huonekalun puhdistamisella ja vanhojen maalikerrosten poistamisella yksi kerrallaan. Näin voi löytyä alkuperäinen väri tai jokin myöhempi väritys entistämisen tavoitteeksi, mutta usein työ joudutaan tekemään ilman aiempaa mallia. Seuraavaksi tutkitaan huonekalun rakenteiden kuten liitosten, kolojen ja lahovaurioiden kunnostustarve suunnitteluvaihetta tarkemmin. Tässä vaiheessa voi paljastua yllätyksiä, ja suunnitelma kustannusarvioineen saattaa näin muuttua.[1]
Huonekalun lahokohdat poistetaan ja paikataan saman puulajin yhtä vanhalla puulla, koska uusi ja vanha puu elävät kalusteessa eri tavoin. Ammattimaisella entisöijällä on varastossaan vähäarvoisia kalusteita, kuten kirkonpenkkejä, vanhan puuaineksen saamiseksi. Vioittuneet koristeosat saatetaan joutua veistämään uudelleen, ellei paikkaus ole mahdollinen. Löystyneiden ja rikkoutuneiden liitosten korjaamiseksi koko huonekalu joudutaan usein purkamaan osiin ja kokoamaan korjausten jälkeen uudelleen. Usein pahimpia vahinkoja rakenteissa aiheuttavat asiantuntemattomasti tehdyt korjaukset nauloin tai ruuvein.[1]
Vanhan huonekalun pintakäsittelyn yksi vaihe on patinointi esimerkiksi harmahtavalla vernissapohjaisella maalikerroksella vanhahtavan vaikutelman säilymiseksi. Patinoinnin päälle levitetään lakkapinta. Pintakäsittelyn jälkeen korjataan ja entisöidään huonekalun mahdollinen verhoilu pehmustuksineen sekä helat eli metalliosat.[1]
Entisöintikoulutus
muokkaaEntisöinnin ammattikoulutusta tarjoavat ammatilliset oppilaitokset, esimerkiksi Teuvan ammatillinen oppilaitos.[2]
Suomen ainoa restaroinnin AMK-koulutus on tarjolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa Kouvolassa.[3]
Entisöinti on kasvanut harrastuksena. Kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja harrastajille.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Boström, Lise-lotte & Eriksson, Uno: Pehmusta, verhoile ja kunnosta huonekalusi. Karkkila: Mäkelä, 2011. ISBN 978-951-883-260-0
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Räisänen, Matti (teksti) & Nokelainen, Joel (valokuvat): ”Huonekalujen entisöijä”, Perinteisiä käsityöammatteja, s. 16–19. Helsinki: Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistys, 1985. ISBN 951-99671-4-1
- ↑ Teuvan ammatillinen oppilaitos.
- ↑ Artenomi (AMK), restaurointi Xamk. Viitattu 26.1.2022.