Ebioniittien evankeliumi
Ebioniittien evankeliumi tai Ebionievankeliumi on Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin lukeutuva juutalais-kristillinen evankeliumi,[1] joka on hyvin samankaltainen Heprealaisten evankeliumin ja Nasarealaisten evankeliumin kanssa.
| Ebioniittien evankeliumi | |
|---|---|
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | muinaiskreikka (koinee) |
| Genre | evankeliumi, evankeliumiharmonia |
| Julkaistu | 100-luvun puoliväli |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Historia muokkaa
Ebioniittien evankeliumin arvioidaan syntyneen 100-luvun puolessa välissä, sillä Irenaeus mainitsee sen olemassaolon. Varmuudella se on ollut olemassa 300-luvulla, jolloin Epifanios lainaa sitä. Evankeliumin alkuperäistä nimeä ei tunneta. Nykyisin käytetty nimitys on peräisin siitä, että tekstiä käyttivät todennäköisesti ebioniitit.[1]
Hieronymuksen mukaan kyseessä oli sama kirjoitus kuin Heprealaisten evankeliumi, mikä lisää sekaannusta. Kuten nämä kaksi muuta evankeliumia, myös Ebioniittien evankeliumista on säilynyt vain katkelmia kirkkoisien lainauksissa. Näin on vaikea päätellä, kuinka itsenäinen teksti on kyseessä, vai onko kyseessä pelkästään näiden kahden evankeliumin vähäinen muunnelma.
Epifanios, jonka teos Panarion on päälähde evankeliumin katkelmille,[1] painottaa sen ja Nasarealaisten evankeliumin välistä eroa. Hänen mukaansa nasarealaiset luettiin oikeaoppisten kristittyjen joukkoon, kun taas ebioniitit katsottiin harhaoppisiksi. Näin on selvää, että näiden kahden evankeliumin välillä on täytynyt olla opillisia eroja. Valtavirran kirkko katsoi evankeliumissa tehdyt muutokset harhaoppisiksi, mikä johti syytöksiin tekstin väärentämisestä ja runtelemisesta. Lopulta evankeliumi kärsi saman kohtalon kuin ebioniitit itse ja joutui unholaan.
Sisältö muokkaa
Evankeliumi vaikuttaa olevan, niin paljon kuin siitä voidaan päätellä, yritys muodostaa evankeliumiharmonia eli yksi harmonisoitu kertomus synoptisista evankeliumeista. Siinä on kuitenkin vähäisiä ebioniittien opetuksiin sopivia muutoksia. Niiden mukaan Jeesus oli muun muassa kasvissyöjä.[1] Jeesus myös esitettiin adoptionistisessa valossa, toisin sanoen hänen katsottiin olleen alun perin ihminen, joka tuli jumalalliseksi kasteen yhteydessä. Suurin osa näistä muutoksista on saatu aikaan pienillä mutta ovelilla kreikan kielen sanojen muunnoksilla, kuten muuttamalla akris-ateria (”heinäsirkka”) egkris-ateriaksi (”kakku”, ”leipä”).
Epifanioksen mukaan Ebioniittien evankeliumista puuttui myös Matteuksen evankeliumin kertomus Jeesuksen syntymästä. Tämä voi tarkoittaa joko sitä, että ebioniitit jättivät sen pois, tai sitä, että Matteuksen evankeliumista on alun perin ollut olemassa varhaisempi versio, jossa ei ole ollut kyseistä kertomusta, ja johon Ebioniittien evankeliumi on perustunut.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Gospel of the Ebionites Early Christian Writings. Viitattu 10.5.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Gospel of the Ebionites. Early Christian Writings. (englanniksi)
- Excerpts from The Gospel of the Ebionites in the Panarion of Epiphanius of Salamis. Early Christian Writings. (englanniksi)