Eannatum oli Lagašin kuningas, joka hallitsi noin vuonna 2450 eaa. Hän oli Lagašin 1. dynastian perustajan Ur-Nanšen pojanpoika. Eannatumin ollessa vallassa kaupunkivaltion mahti saavutti huippunsa.[1]

Osa Korppikotkien steelaa, joka pystytettiin Eannatumin Ummasta saadun voiton kunniaksi. Noin vuodelta 2450 eaa. Steelan ns. historiallinen puoli.

Eannatum onnistui valloittamaan käytännöllisesti katsoen koko Sumerin, mukaan lukien Kišin, Nippurin, Urin, Larsan ja lyhyeksi aikaa myös Urukin. Hän pystyi myös pakottamaan Lagašin arkkivihollisen Umman kaupungin vasallikseen. Lisäksi Eannatum laajensi valtakuntaansa Elamiin.[2]

Eannatum mainitaan kuuluisassa Korppikotkien steelassa, joka on nykyisin Louvren taidemuseossa. Steelaan kaiverretussa tekstissä kerrotaan, että Eannatum oli jumalten suosikki heti syntymästään lähtien. Ninhursag-jumalatar ruokki häntä maidollaan, ja hän sai nimen Inanna-jumalattaren mukaan. Eannatum sai Lagašin kuninkuuden itseltään Ningirsulta, kaupungin suojelusjumalalta. Nähtyään enneunen Eannatum vaati päättäväisesti Ummalta Gu-Edinan raja-aluetta Lagašille.[1]

Steelan reliefit kuvavat sotaretkeä Ummaa vastaan. Steelan toinen puoli kertoo ihmisten maailman tapahtumista, toinen puoli taas mytologisista jumalten maailman tapahtumista. Steelan historiallisella puolella esitetään kypäräpäinen Eannatum johtamassa armeijaansa. Sotilailla on myös kypärät, neliömäiset kilvet ja aseinaan keihäät. Voitokas Lagašin armeija talloo viholliset jalkoihinsa, ja korppikotkat syövät jo voitettujen ruumiita. Steelan kirjoitus julistaa: "Eannatum iski Ummaan. Kuolleita oli pian 3 600. Minä, Eannatum, kuin raivokas myrskytuuli, päästin rajuilman valloilleen."[1]

Lagašin ja Umman rajasodat jatkuivat kuitenkin vielä Eannatumin seuraajien, varsinkin Entemenan, aikana.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Stele of vultures, Louvre Museum Louvre Museum. Viitattu 14.2.2018. (englanniksi)
  2. Dynasty Middle East Kingdoms - Ancient Mesopotamia www.historyfiles.co.uk. Viitattu 14.2.2018.
  3. History of Mesopotamia Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 14.2.2018. (englanniksi)