Lagaš oli merkittävä sumerilainen kaupunki Mesopotamiassa. Kaupunki sijaitsee nykyisen Dhi Qarin maakunnan alueella eteläisessä Irakissa Tigris- ja Eufrat-jokien puolivälissä. Kaupunki perustettiin Ubaid-kulttuurin aikana vuosien 5200–3500 eaa. välillä, ja siellä asuttiin vielä Parthian valtakaudella (247 eaa.–224 jaa.)[1] Erään arvion mukaan Lagaš olisi ollut maailman suurin kaupunki noin vuosina 2075–2030 eaa.[2]

Lagašin pappiskuningas Gudea.

Sijainti, koko

muokkaa

Lagašin rauniokummun ala on noin 400–600 hehtaaria. Entemanan aikoinan Lagashissa asui 10 000–30 000 asukasta.[3] Urukaginan aikana Lagašin alueella asui arviolta 24 000–36 000 ihmistä.[4] Gudean aikaan Lagashin kuningaskunta ulottui 1600 neliökilometrin alueelle.lähde?

Historia

muokkaa

Lagaš soti pitkään naapurinsa Umman kanssa rajasta.[5]

Noin vuonna 2410 vallan kaappasi Urukagina eli Uru-inim-gina, joka julistautui kuninkaaksi, ei enää "kaupunkiruhtinaaksi"[6]. Urukagina kaappasi luultavasti vallan papiston tuella. Urukagina alkoi toteuttaa uudistuksia vähentäen epäoikeudenmukaista rikkaiden ja hovin alamaisiin nähden harjoittamaa mielivaltaa ja riistoa[7]. Urukagina toimi vastoin aiempaa perinnettä muutenkin suosien köyhää kansaa rikkaiden sijasta. Urukagina suosi muun muassa paimenia, kalastajia ja käsityöläisiä. Mutta toisaalta savitaulujen valossa näyttää siltä että vanhat ylimystön harjoittamat kansaa riistävät menettelytavat palasivat varsin pian takaisin[7]. Urukaginan voitti nouseva Umman kuningas Lugalzaggesi, jonka jälkeen Akkad valtasi koko Sumerin.

Maailman vanhimmat lakitekstit attribuoidaan Urukaginalle vuodelle 2400 eaa., mutta itse lakitekstiä ei ole koskaan löydetty.[8]

Akkadin vallan jälkeen Lagašin pappisruhtinas Gudea nousi valtaan ja loi kukoistavan valtion, ennen kuin Urin imperiumi liitti sen itseensä.

Lähteet

muokkaa
  1. Lagash Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.2.2013.
  2. Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 664. Facts on File, 2009. ISBN 9781438126760 Google Books (viitattu 2.2.2013).
  3. Sumerian Population Density and eTCL Slot Calculator Demo Example wiki.tcl-lang.org. Viitattu 11.7.2020.
  4. Gerard Gertoux: Noah and the Deluge: Chronological, Historical and Archaeological Evidence, s. 50. Lulu.com, 19.10.2015. ISBN 978-1-329-63114-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 11.7.2020). (englanti)
  5. Evan Andrews: 9 Things You May Not Know About the Ancient Sumerians HISTORY. Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
  6. Carl Grimberg: Kansojen historia, 1. osa. WSOY 1980, s. 360–361.
  7. a b Erling Bjöl: Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat. Otava 1982, s. 176–
  8. Law in Mesopotamia anciv.info. Viitattu 29.8.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.