Doudou Guèye

Doudou Guèye (1915 Saint-Louis4. kesäkuuta 1983 Abidjan[1]) oli senegalilainen lääkäri, toimittaja ja poliitikko.

Guèye kävi Goréen William Ponty -koulun ja valmistui lääkäriksi Dakarin lääketieteellisestä korkeakoulusta. Hän suoritti asepalveluksen Katissa ja työskenteli lääkärinä eri puolilla Ranskan Länsi-Afrikkaa.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen Guèye siirtyi lääkärin ammatista politiikkaan. Hän osallistui Rassemblement démocratique africain (RDA) -puolueen perustavaan kokoukseen Bamakossa vuonna 1946 ja perusti sen jäsenjärjestön Union démocratique sénégalaisen (UDS) Senegaliin. Guèye teki yhteistyötä Ranskan kommunistisen puolueen kanssa, avusti L’Humanité-lehden sunnuntaipainosta ja toimitti RDA:n julkaisuja Le Réveil, L’Action ja L’Unité Africaine.[1]

Guèye valittiin RDA:n koordinaatiokomiteaan vuonna 1947 ja varapuheenjohtajaksi vuosina 1949 ja 1957. Puolueen katkaistessa välinsä Ranskan kommunistipuolueeseen vuonna 1950 Guèye oli poliittisen toimintansa takia vankilassa. Vuonna 1955 hän perusti RDA:sta erotetun UDS:n tilalle uuden jäsenjärjestön Mouvement populaire sénégalais.[1]

Guèye valittiin vuonna 1957 Guinean alueneuvostoon ja Guinean edustajaksi Ranskan Länsi-Afrikan suureen neuvostoon. Valinnan taustalla oli hänen ystävyyssuhteensa Guinean johtajan Sékou Tourén kanssa. Guèye toimi Ranskan Länsi-Afrikan suuren neuvoston pysyvän valiokunnan puheenjohtajana vuosina 1957–1958.[1]

Guèye valittiin Léopold Sédar Senghorin ja Modibo Keïtan johtaman Parti de la fédération africaine -puolueen hallintosihteeriksi vuonna 1959. Malin liittovaltiota perustettaessa hän toimi sen liittokokouksen varapuheenjohtajana ja pyrki sovittelemaan Senegalin ja Sudanin tasavallan johtajien välisiä ristiriitoja. Liittovaltion hajotessa Guèye siirtyi Malin presidentin Modibo Keïtan leiriin ja muutti Bamakoon Racine Kanen ja Mamadou Tallan kaltaisten senegalilaistoimittajien kanssa. Keïta nimitti hänet lähettilääkseen syyskuussa 1960.[1]

Guèye työskenteli presidentti Keïtan lehdistöavustajana, oli Mamadou Gologon kanssa perustamassa Malin journalistiliittoa Unajomia vuonna 1961 ja toimi sekä Unajomin että Panafrikkalaisen journalistiliiton pääsihteerinä. Hän osallistui myös Malin tietotoimiston ANIM:in perustamiseen.[1]

Guèye palasi Senegaliin vuonna 1963. Hän luopui puoluepolitiikasta ja keskittyi yhteiskunnallisiin ja kulttuuriharrastuksiinsa. 1970-luvun alussa Guèye perusti sivistyneistön keskustelufoorumina toimineen Le Relais -kulttuurikeskuksen. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu vuonna 1975 julkaistu teos Norsunluurannikon presidentistä Félix Houphouët-Boignysta.[1]

LähteetMuokkaa