Disability Pride

Disability Pride paraati on vammaisten henkilöiden järjestämä kulkue, jollainen järjestettiin Gay Pride -kulkueiden esikuvan mukaisesti ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa Bostonissa vuonna 1990. Järjestäjien mukaan kulkueiden tarkoituksena on muuttaa mielikuvaa ja määritelmää "vammaisuudesta", poistaa vammaisten ihmisten kokemaa häpeää vammaisuudesta ja edistää uskoa, että vammaisuus on luonnollinen ja kaunis osa ihmisten erilaisuutta, ja vammaiset ihmiset voivat olla siitä ylpeitä.

Disability Pride -paraatin osallistujia Chicagossa vuonna 2011

Vammaisaktivisti Sarah Trianon mukaan Disability Pride torjuu käsityksen, että poikkeaminen ei-vammaisuuden standardista olisi millään tavalla väärin tai paha asia. Disability Pride haastaa yhteiskunnassa vallitsevan järjestelmällisen ableismin ja vammaisuutta leimaavat määrittelyt. Aktivistien mukaan se on militantti itsemäärittelyn keino, tietoinen tapa arvottaa sitä, mitä yhteiskunta väheksyy ja yritys vapautua kielteisten uskomusten, asenteiden ja tuntemusten vankilasta, jotka ovat syntyneet valta-asemassa olevien oletuksesta, että omassa vammaisuudessamme ja identiteetissämme olisi jotain sisäisesti väärää.

Kritiikki

Helen Pluckrose ja James A. Lindsay kirjoittavat teoksessaan Cynical Theories, että vammaisaktivismi alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvulla rinnan kansalaisoikeusliikkeen kanssa tavoitteenaan tehdä yhteiskunnasta vammaismyönteisempi ja parantaa vammaisten henkilöiden elämänlaatua. Liike alkoi radikalisoitua 1980-luvulla, kun sosiaalinen vammaistutkimus omaksui postmodernin teorian ajatuksia ja alkoi kehittyä Pluckrosen ja Lindsayn mielestä todellisuuspakoiseksi, jolloin vammaisuus alettiin ymmärtää vain sosiaaliseksi konstruktioksi. Muitakin ideoita omaksuttiin intersektionaalisuudelta ja queer-teorioilta, ja niiden esikuvan mukaisesti vammaiset alettiin esittää sorrettuna ja marginaalisena identiteettiryhmänä. Väitettiin, että ihmiset olivat vammaisia (disabled) vain, koska yhteiskunta ei vastannut heidän tarpeisiinsa. Tällaiset väitteet olivat Pluckrosen ja Lindsayn mielestä järjettömiä.

Disability Pride -liikkeen linjauksia on arvosteltu myös vammaisliikkeen omassa piirissä. Tom Shakespeare katsoo, että vaikka vammaisliikkeellä on paljon yhtymäkohtia muiden identiteettiryhmien kanssa, vammaiset myös eroavat niistä sillä fyysinen vaurio on myös aivan todellinen este, eikä se johdu vain asenteista. Shakespearen mielestä Disability Pride on ajatuksena hankala, koska fyysinen vaurio ja sen aiheuttamat ongelmat eivät katoa vain ennakkoluuloja ravistelemalla.

Lähteet

• Pluckrose, Helen ja Lindsay, James: Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity – and Why This Harms Everybody. Swift, 2020. ISBN 978-1-80-075004-3. (englanniksi)
• Shakespeare, Tom: The Social Model of Disability. Teoksessa: The Disability Studies Reader (toim. Lennart J. Davis), s. 195–203. Routledge, 1997. ISBN 978-1-138-93022-3. Teoksen verkkoversio.