Vasemmisto (saksalainen puolue)
Vasemmisto (saks. Die Linke) on Saksassa toimiva vasemmistolainen puolue. Sen puheenjohtaja on Janine Wissler. Puolue kuuluu Euroopan vasemmistopuolueeseen ja Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmään Euroopan parlamentissa, jossa se on suurin puolue. Puolue kannattaa demokraattista sosialismia.
| Vasemmisto | |
|---|---|
| Die Linke | |
|
|
|
| Perustettu | 2007 |
| Puheenjohtaja | Janine Wissler ja Martin Schirdewan |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | vasemmisto |
| Toimisto |
Kleine Alexanderstraße 28 10178 Berliini[2] |
| Liittopäivät |
39 / 736 |
| Osavaltioparlamentit |
140 / 1 868 |
| Euroopan parlamentti |
5 / 96 |
| Kansainväliset jäsenyydet |
– PEL – GUE/NGLA |
| Kotisivu |
www |
.svg)
Historia muokkaa
Vasemmisto-puolue syntyi DDR:n sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) toimintaa jatkaneen Vasemmistopuolue PDS:n yhdistyessä kesäkuussa 2007 pääosin entisistä SPD:sta eronneista vasemmistososiaalidemokraateista koostuneen WASG:n kanssa. Helsingin Sanomien mukaan sosiaalidemokraattien (SPD) johtaman hallituksen toteuttama talouspoliittinen Agenda 2010 -uudistus johti Vasemmisto-puolueen syntyyn.[4]
Potsdamin yliopiston valtio-opin professori Jürgen Dittberner sanoo, että Vasemmisto ei ole kelvannut liittovaltion tasolla sosiaalidemokraattien ja vihreiden hallituskumppaniksi, koska moni pitää sitä DDR:n kommunistipuolueen (SED) toiminnan jatkajana.[5] Ennen elokuun 2009 kolmen osavaltion vaaleja SPD:n johtaja Frank-Walter Steinmeier ilmoitti julkisesti yhteistyön Vasemmiston kanssa olevan mahdollista osavaltiohallituksissa.[6] Vuonna 2014 Vasemmiston edustaja valittiin ensimmäistä kertaa osavaltiopääministeriksi, Thüringenissä, SPD:n ja vihreiden tuella.[7]
Lokakuussa 2019 Thüringenin osavaltiovaaleissa Vasemmisto-puolue saavutti ensimmäisen kerran Saksan historiassa suurimman puolueen aseman saadessaan noin 30 prosenttia äänistä.[8]
Puolue hajosi syksyllä 2023, kun suosittu poliitikko Sahra Wagenknecht ilmoitti perustavansa oman puolueensa Bündnis Sahra Wagenknecht. Wagenknecht on kyseenalaistanut Saksassa harjoitetun vihreän politiikan, massamaahanmuuton, gender-ideologian ja tuen Ukrainan sodan jatkamiselle. Linken kannatus on romahtanut alle 5 %, kun taas Wagenknechtin on noussut.[9][10][11] Linken puheenjohtaja Martin Schirdewan on arvellut, että Wagenknechtin puolue siirtyy niin oikealle, että se kilpailee äänestäjistä pikemmin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kuin Linken kanssa[12].
Wagenknecht ja yhdeksän muuta liittopäiväedustajaa erosivat Linkestä.[13]
Verfassungsschutzin valvonta muokkaa
Saksan viranomaiset ovat kutsuneet puoluetta äärivasemmistolaiseksi ja yksi kolmasosa sen kansanedustajista on liittovaltion Bundesamt für Verfassungsschutz-viranomaisen valvonnassa. Viranomaisen tehtävänä on suojella Saksan perustuslakia ja valvoa toimintaa, joka saattaa vaarantaa vapaan ja demokraattisen järjestyksen.[14]
Jäsenet muokkaa
Suomalainen Demari-lehti kirjoitti vuonna 2008, että Vasemmiston jäsenistä 3/4 on eläkeikäisiä SED:n entisiä jäseniä.[15] Vuonna 2010 saksalaisen Bundeszentrale für politische Bildungin mukaan puolueen jäsenistä 3/4 oli entisestä Itä-Saksasta ja 68 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Naisten osuus jäsenistä oli 45 prosenttia, mikä oli suurin osuus saksalaisissa puolueissa.[16]
Puheenjohtajat muokkaa
| Puheenjohtaja | Kausi |
|---|---|
| Lothar Bisky ja Oskar Lafontaine | 2007–2010 |
| Gesine Lötzsch ja Klaus Ernst | 2010–2012 |
| Katja Kipping ja Bernd Riexinger | 2012–2021 |
| Susanne Hennig-Wellsow ja Janine Wissler | 2021–2022 |
| Janine Wissler ja Martin Schirdewan | 2022– |
Vaalit muokkaa
Puolueen kannatus on perinteisesti ollut vahvempaa entisen Itä-Saksan alueella.
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | + / - | Huomautukset: |
|---|---|---|---|---|
| 2005 | 8,7 % | 54 / 614 | + 52 | Koostui kahdesta puolueesta: WASG ja PSD |
| 2009 | 11,9 % | 76 / 622 | + 22 | |
| 2013 | 8,6 % | 64 / 631 | - 12 | |
| 2017 | 9,2 % | 69 / 709 | + 5 | |
| 2021 | 4,9 % | 39 / 735 | - 30 |
| Vuosi | Ääniosuus | Paikat | + / - |
|---|---|---|---|
| 2009 | 7,5 % | 7 / 99 | + 1 |
| 2014 | 7,4 %[17] | 8 / 96 | - 1 |
| 2019 | 5,5 % | 5 / 96 | - 2 |
Lähde[18]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b http://www.parties-and-elections.eu/germany.html
- ↑ https://www.die-linke.de/start/
- ↑ http://www.europarl.europa.eu/members/expert/groupAndCountry/search.do?group=2954&country=DE&language=EN
- ↑ HS 28.9.2009, s. B1
- ↑ Merkel ja demarit ajautumassa yhteen Saksassa (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat, 19.9.2013.
- ↑ http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,645925,00.html
- ↑ Saksan vasemmisto nousi osavaltion johtoon – ensi kertaa sitten DDR:n kaatumisen 5.12.2014. Yleisradio. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ MTV UUTISET-STT: Vasemmistopuolue nappaamassa historiallisen voiton osavaltiovaaleissa Saksassa – maahanmuuttovastainen AfD tuplaa kannatuksensa mtvuutiset.fi. 27.10.2019. Viitattu 26.2.2020.
- ↑ https://www.msn.com/en-us/news/other/germany-s-far-left-star-quits-post-communists-to-found-populist-party/ar-AA1iHmKG
- ↑ https://www.dw.com/en/wagenknecht-a-far-left-challenge-to-germanys-far-right-afd/a-66470345
- ↑ https://www.thelocal.de/20231023/populist-leader-of-germanys-linke-to-found-new-political-party
- ↑ Hentilä, Jorma: Saksan vasemmistopuolue hajosi – Ex-puheenjohtaja toteutti vihdoin uhkauksensa KU. 23.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ https://www.rosalux.de/en/news/id/51187/a-heavy-blow
- ↑ Der Spiegel: Verfassungsschutz: Geheimdienst beobachtet 25 Linken-Abgeordnete, 2. kesäkuuta 2013. Viitattu 1. kesäkuuta 2014.
- ↑ Vaarallisesti hajalla, Demari.fi, 05.09.2008.
- ↑ Jens Taken: Wählerschaft und Mitglieder 22.2.2010. Bundeszentrale für politische Bildung. Viitattu 3.4.2012. (saksaksi)
- ↑ http://www.bundeswahlleiter.de/de/europawahlen/EU_BUND_14/ergebnisse/bundesergebnisse/
- ↑ http://www.bundeswahlleiter.de/en/bundestagswahlen/fruehere_bundestagswahlen/
Aiheesta muualla muokkaa
- Vasemmisto-puolueen kotisivut (saksaksi)