Diversity, equity, inclusion

Diversity, equity, inclusion (suom. monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, inkluusio) eli DEI tarkoittaa henkilöstöpolitiikassa etenkin sellaisten henkilöryhmien reilua kohtelua ja täyttä osallistumista, jotka joistakin historiallisista syistä ovat olleet aliedustettuja tai joutuneet identiteettinsä tai vammaisuutensa takia syrjityiksi. Monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja inkluusio ovat kolme toisilleen läheistä arvoa, joita monet organisaatiot ovat ilmoittaneet noudattavansa tukeakseen varsinkin ihmisryhmiä, jotka eroavat toisistaan rodun, etnisen taustan, uskonnon, kykyjen, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

DEI-politiikka voidaan ymmärtää useammalla tavalla. Yksi näkökulma on pelkkä koostumuksellisesti monimuotoinen työvoima, joka on värvätty joukko ihmisiä. Toinen näkökulma on se, että tunnistetuilla henkilöryhmillä pitäisi olla myös oikeus palkkaan ja muihin etuihin. Kolmas näkökulma on vaikutusmahdollisuudet organisaation sisällä ja äänen saaminen kuuluviin, vaikka kuuluu tunnistettuun henkilöryhmään.

DEI-politiikkaa harjoitetaan myös voittoa tavoittelemattomalla sektorilla ja avoimen lähdekoodin projekteissa.

Historia

DEI -politiikka alkoi Yhdysvalloissa positiivisen syrjinnän (engl. Affirmative action) käsitteen pohjalta. Käsitettä affirmative action käytettiin ensimmäiseksi presidentti John F. Kennedyn vuonna 1961 allekirjoittamassa määräyksessä nro 10925.

Positiivinen syrjintä, joka suomeksi on käännetty myös käsitteellä "positiivinen erityiskohtelu" pyrkii lisäämään aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja mahdollisuuksia tarjoamalla niille yhtäläisiä mahdollisuuksia enemmistöryhmiin verrattuna. Positiiviseen erityiskohteluun kuuluva valinta otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1929 Neuvostoliitossa, jolloin työläisperheiden lapsille annettiin etusija opiskelupaikkoja jaettaessa.

Suomessa

Suomessa monimuotoisuus ja -äänisyys on YLE: n päätoimittajan mukaan yrityskulttuurikysymys ja käytössä aikaansa seuraavissa suurissa suomalaisissa yrityksissä, kuten Kone, Nokia, Neste tai Supercell. Panu Pokkinen kirjoittaa: "Ylen lisäksi Sanoma on näkyvästi pitänyt esillä monimuotoisuutta, diversiteettiä ja inkluusiota. Myös Alma Media on pitänyt monimuotoisuusasioita voimakkaasti esillä, ja julkisella rekrytointisivullaan alleviivaa rekrytoinneissa yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden periaatteita."

Kritiikki

The Wall Street Journalissa vuonna 2024 julkaistun artikkelin mukaan monet yritykset ovat alkaneet vetäytyä monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavasta DEI-liikkeestä, joka vielä 2020-luvun alussa levisi länsimaisessa yritysmaailmassa. Hyvältä kuulostavien ihanteiden takana oli identiteettipoliittinen ohjelma, joka julisti intersektionaalista feminismiä ja antirasismia. Aatemaailmaa levitettiin yritysmaailmaan paitsi yhteiskuntavastuun myös tuottavuuden nimissä.

DEI-liikettä on alettu arvostella muun muassa organisaatioiden politisoimisesta, ja sen väitetyt taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.