Componenta

Componenta Oyj on Suomen johtava valettujen ja koneistettujen metallikomponenttien sopimusvalmistaja. Yhtiön asiakaskuntaa ovat tyypillisesti ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistajat. Componentan osake on listattu Nasdaq Helsingissä.

Componenta Oyj
Componenta logo.png
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: CTH1V
Markkina-arvo Nousua 30,0 milj. (31.12.2020)[1]
Toimitusjohtaja Sami Sivuranta
Puheenjohtaja Harri Suutari
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Toimiala metalliteollisuus
Tuotteet Valetut ja koneistetut metallikomponentit
Liikevaihto Laskua 70,0 milj. € (2020)[1]
Liikevoitto Laskua -2,0 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö Laskua 590 (keskim. 2020)[1]
Kotisivu www.componenta.com
Componentan yksiköt Suomessa.

Yhtiöllä on rautavalimot Porissa ja Karkkilassa, koneistuspalvelut Jyväskylässä, Härmässä, Kurikassa ja Sastamalassa sekä materiaalipalvelut (levypalvelu, hydrauliikkaputkien valmistus ja takomo) Jyväskylässä ja Leppävedellä. Vuonna 2020 yritys työllisti noin 590 henkilöä.[2].

HistoriaMuokkaa

Componentan historia ulottuu vuoteen 1820, jolloin Högforsin ruukki perustettiin Karkkilaan. Toinen 1800-luvun merkkipaalu on Porin konepajan valimon perustaminen vuonna 1858. Raudanvalmistus päättyi Högforssissa vuonna 1916, mutta Componentan valimotoiminta jatkuu siellä edelleen[3], Componenta Castings Oy nimellä 1.1.2020 alkaen[4]. Högfors on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva valimo.[5]

Rauta- ja Metallivalimo Suomi (1918–1974)Muokkaa

Matti Lehtonen perusti yrityksensä Rauta- ja Metallivalimo Suomi Helsinkiin vuonna 1918.[6] Yritys syntyi, kun eräs Helsingin suurimmista valimoista, Helsingin Valimo Oy, lopetti toimintansa, ja Lehtonen osti sen rahoittajaksi saamansa liikemies Vihtori Tolskan kanssa. Marraskuussa 1918 merkittiin kaupparekisteriin toiminimi Rauta- ja Metallivalimo Suomi, Tolska & Lehtonen. Vuonna 1922 Lehtonen osti Tolskan osuuden, ja nimen loppuosa jäi pois käytöstä. Lehtonen nimitti uuden yhtiön konttoristiksi 18-vuotiaan poikansa Bernhard Matias Lehtosen.[6]

Rauta- ja Metallivalimo Suomi sai uusia asiakkaita Lehtosen metallialalla toimivien kontaktien kautta. Asiakkaita olivat esimerkiksi Helsingin kaupunki ja Arabian tehtaat, mutta merkittävin asiakas ensimmäisen toimintavuosikymmenen aikana oli Malmilla sijainnut Maanviljelyskonetehdas Oy, jonka valmistamiin maatalouskoneisiin yhtiö toimitti valurautaiset runko-osat. Lehtonen osti aiemmin Fleminginkadulla ja sen jälkeen Kirstinkadulla toimineelle yhtiölleen uudet tilat Elimäenkadulta, ja vuonna 1931 sinne valmistui oma tehdasrakennus. Valimo selviytyi hyvin 1930-luvun alun pulakaudesta vakituisten asiakkaidensa, esimerkiksi tamperelaisen Lokomo Oy:n, ansiosta. Pulakaudem jälkeisenä voimakkaan nousun aikana myös Rauta- ja Metallivalimo Suomi kasvoi. Se toimitti muun muassa puimakoneiden osia, kumitehtaan koneiden osia ja teki siihen asti kappalepainoltaan suurimmat valunsa, kuusi kappaletta 8 tonnin painoisia selluloosatehtaan patoja.[6]

Vuonna 1937 yhtiöllä oli toistasataa työntekijää ja sen yhtiön tuotteet saivat tunnustusta hyvästä laadusta Pariisin maailmannäyttelyssä hopeisella mitalilla.[6] Matti Lehtonen kuoli 70-vuotiaana vuonna 1939 ja hänen työtään Rauta- ja Metallivalimo Suomessa jatkoi Bernhard Matias Lehtonen.[6]

Sotavuosina valimossa valmistettiin mm. käsikranaatteja ja putki- ja polkumiinoja, ja sodan jälkeen sotakorvauksena Neuvostoliitolle valurautapyöriä.[7] Talvi- ja jatkosodan jälkeen työntekijöiden määrä nousi yli kahteen sataan.[6]

1950- ja 1960-luvuilla Rauta- ja Metallivalimo Suomi kasvoi ja menestyi sekä tilausvalujen että omien tuotteiden tuotannolla.[7]

Suomivalimo Oy (1975–1999)Muokkaa

Vuodet 1975-1999 Rauta- ja Metallivalimo Suomi toimi nimellä Suomivalimo Oy.

Vuonna 1973 toimitusjohtajana aloitti Yrjö M. Lehtonen. Vuonna 1975 Yhtiö muutti Iisalmeen ja vaihtoi nimekseen Suomivalimo. Helsingin valimo lakkautettiin vuonna 1977 ja vuonna 1984 ostettiin pumppuvalmistaja Tekno-Montan ja Niemisen Valimo sekä Partekilta Iisalmen konepaja. Vuonna 1985 ostettiin Satakunnan Valu sekä Karkkilan Högforsin Valimo, seuraavana vuonna Santasalo-Vaihteet, joka jatkoi toimintaansa itsenäisenä osakeyhtiönä.[8]

Vuonna 1987 Heikki Lehtonen aloitti Santasalo-Vaihteiden toimitusjohtajana. Vuonna 1988 ostettiin porilainen Rosenlew valimo ja Santasalo-Vaihteet listautui. Suvulle jäi 77 prosenttia yrityksen osakkeista.[8]

Vuonna 1990 hankittiin ruotsalainen Främmestadin konepaja.[9] JOT-Yhtiöiden toimitusjohtajaksi nimitettiin Antti Lehtonen ja Santasalo-Vaihteet siirtyi Heikki Lehtosen omistukseen.[8] 1990-luvun alun lamavuodet eivät olleet helppoja Lehtosten perheyritykselle. 1990-luvun aikana Suomivalimo Oy toimi nimellä JOT-Yhtiöt Oy, JOT Components Oy, Santasalo-Vaihteet Oy ja Santasalo-JOT Oy[9].

Vuonna 1993 Santasalo-Vaihteet osti JOT-Yhtiöt Oy:n ja yhtön nimeksi tuli Santasalo-JOT. Heikki Lehtonen oli sekä pääomistaja että johtaja. Vuonna 1999 Santasalo-Vaihteet myytiin Metsolle ja yhtö alkoi keskittyä valimotoimintaan.[8]

Componenta (1999–)Muokkaa

Vuonna 1999 Santasalo-JOT konsernin nimeksi tuli Componenta, ja vuonna 2000 yhtiö listautui Helsingin Pörssiin valimoliiketoimintaan keskittyvänä yhtiönä.[9]

Componentan ulkomaan toiminnot laajenivat edelleen 2000-luvun puolivälissä, kun konserni hankki enemmistön hollantilaisen valimoyrityksen De Globen ja turkkilaisen rauta- ja alumiinivalukomponentteja valmistavan Döktas Dökümcüük Ticaret ve Sanayin osakkeista.[8] Hollannin ja Turkin kauppojen myötä Componentasta tuli vuonna 2006 Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttiyritys.[7] Henkilöstöä oli tuolloin 5250, joista 22 prosenttia Suomessa.[8]

Syksyllä 2016 Componenta ilmoitti Hollannin toimintojen konkurssiin hakeutumisesta[10] sekä konsernin Suomen ja Ruotsin toiminnoissa käynnistyvistä yrityssaneerausmenettelyistä[11].

Vuonna 2017 Componenta myi Turkin toimintonsa[12]. Componenta-konsernin liiketoimintaan kuuluivat valimoliiketoiminnot Porissa ja Karkkilassa, Ruotsissa sillä oli Främmestadin konepaja. Konsernissa työskenteli yhteensä noin 660 työntekijää.[12]

Elokuussa 2019 Componenta osti Komas Oy:n ja kasvoi kaupan myötä Suomen johtavaksi metallikomponenttien valmistajaksi[13]. Komas Oy:n historia ulottuu vuonna 1926 Jyväskylässä perustettuun Valtion Kivääritehtaaseen.[14] Vuonna 2018 Komas työllisti Jyväskylässä ja Laukaassa 175 ihmistä.[13] Componentan Ruotsin tytäryhtiö Främmestad AB hakeutui konkurssiin syyskuussa 2019[15].

TuotteetMuokkaa

Componenta toimittaa valettuja ja koneistettuja komponentteja. Sen asiakkaat ovat globaaleja ajoneuvo-, kone- ja laitevalmistajia.[13]

OrganisaatioMuokkaa

JohtoMuokkaa

Componentan toimitusjohtaja on Sami Sivuranta, hänet nimitettiin tehtäväänsä maaliskuussa 2020[16]. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Harri Suutari, ja hallituksen jäsenet ovat Anne Leskelä, Tomas Hedenborg ja Petteri Walldén[17].

Osake ja omistajatMuokkaa

Componentan viisi suurinta osakkeenomistajaa (tilanne 31.3.2021).[18]

  1. Joensuun Kauppa ja Kone Oy (12,1 %)
  2. Etra Capital Oy (9,90 %)
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (4,39 %)
  4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (3,75 %)
  5. Citybank Europe PLC (1,42 %)

TunnustuksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Vuosikatsaus 2020 (PDF) Componenta Oyj. Viitattu 4.7.2019.
  2. Componenta Oyj: Vuosikatsaus 2019 componenta.com. 17.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  3. RKY Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 11.5.2020.
  4. Componenta Castings Oy Högfors - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 11.5.2020.
  5. Historiikki www.karkkila.fi. Viitattu 11.5.2020.
  6. a b c d e f g Biografiasampo: Lehtonen, Matti (1868 - 1939) biografiasampo.fi. Viitattu 11.5.2020.
  7. a b c Saukkomaa, Harri ja Saukkomaa, Selim: Componenta – yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää. Componenta, 2009.
  8. a b c d e f Janne Tervola: Componenta hakeutuu yrityssaneeraukseen Tekniikkatalous. Viitattu 11.5.2020.
  9. a b c Historia | Componenta Group www.componenta.com. Viitattu 11.5.2020.
  10. Ahti Terhemaa: Componenta uskoo saneerausohjelman tervehdyttävän liiketoiminnan Arvopaperi. Viitattu 11.5.2020.
  11. Päätös tuli: Componentan yrityssaneeraus käynnistyy Ilta Sanomat. 30.9.2016. Viitattu 11.5.2020.
  12. a b Componenta myy Turkin-yhtiönsä nimelliseen hintaan Ilta Sanomat. 4.8.2017. Viitattu 11.5.2020.
  13. a b c Jorma Rahkonen: Pörssiyhtiö Componenta saa toimitusjohtajan Jyväskylästä – Komasin Marko Penttinen ostajayhtiön johtoon KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 11.5.2020.
  14. Komas kehittää koneistuspalveluaan Jyväskylässä Konepörssi.com. Viitattu 11.5.2020.
  15. Alexandra Huhta: Componentan tytäryhtiö hakeutuu konkurssiin Kauppalehti. Viitattu 11.5.2020.
  16. Merja Saarinen: Componenta vaihtaa toimitusjohtajaa Tekniikkatalous. Viitattu 11.5.2020.
  17. Konsernin johtoryhmä | Componenta Group www.componenta.com. Viitattu 11.5.2020.
  18. Suurimmat osakkeenomistajat componenta.fi. 30.10.2020. Componenta Oyj. Viitattu 11.11.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Aromäki, Juhani: Juuri oikeaan aikaan: pienestä perhevalimosta Santasalo-JOT-konserniksi. Otava, 1998. ISBN 9789511159483.
  • Componentan historiikki "Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää" (Harri ja Selim Saukkomaa, 2009).

Aiheesta muuallaMuokkaa