Combat 18 tai C18 on brittiläinen uusnatsiorganisaatio, joka muotoutui vuonna 1991 Blood & Honour -ryhmän ja jalkapallohuligaaniryhmien, kuten Chelsea Headhunters, välisten kokousten seurauksena. Numero ”18” on usein käytetty uusnatsisymboli, joka juontuu Adolf Hitlerin nimikirjainten järjestysluvusta aakkosissa.

Combat 18

Ryhmän synty oli vastaus Anti-Fascist Action (AFA) -ryhmittymän iskuille British National Party(BNP) -puolueen ja muiden äärioikeistopuolueiden kokouksissa. C18 saavutti pian huonoa mainetta väkivaltateoillaan siirtolaisia ja vasemmistolaisia vastaan. Vuonna 1992 se julkaisi Redwatch-lehden, joka kuten saksalainen uusnatsijulkaisu Der Einblick, sisälsi rasismin vastaisten henkilöiden nimiä ja osoitteita rohkaisten heihin kohdistuvaan väkivaltaan.

Searchlight, Red Action ja muut arvostelijat ovat esittäneet teorioita, että Yhdistyneen kuningaskunnan salainen palvelu MI5 loi C18:n saattaakseen BNP:n huonoon maineeseen ja ansana kaikkein väkivaltaisimpien uusnatsien kiinnisaamiseksi.

Vuonna 1998 organisaation johtaja Charlie Sargent tuomittiin elinkautiseen erään ryhmän jäsenen murhasta. Tämän jälkeen organisaation sisäisten riitojen jälkeen ryhmä inaktivoitui. Vuosien 1998 ja 2000 välillä kymmeniä Combat 18:n jäseniä pidätettiin useissa operaatioissa.

Vuonna 1999 22-vuotias David Copeland, the National Socialist Movementin (C18:sta irrottautunut ryhmä) entinen jäsen, toteutti naulapommi-iskukampanjan, joka kohdistui tummaihoisia, aasialaisia ja homoseksuaalisia yhteisöjä vastaan Lontoossa. Copelandin toteuttamiin iskuihin yhdistettiin myös Combat 18:sta irrottautunut the White Wolves -ryhmä.

Saksan salaisen palvelun Bundesamt für Verfassungsschutzin mukaan C18:lla on jaostoja Yhdysvalloissa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Organisaatio on kuitenkin äärioikeistopuolueiden epäsuosiossa ansa-epäilyjen vuoksi.

Suomessa syyskuussa 2015 Harjavallan vastaanottokeskusta vastustaneet mielenilmaisijat käyttivät lipussaan C18-tunnusta.[1] Saman ryhmän jäseniä tavattiin joulukuussa niin sanotun ”Länsi-Porin katupartion” riveistä.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Harjavallan vastaanottokeskuksessa mielenosoitus Iltalehti. 12.9.2015.
  2. Katupartiointi lässähti pannukakuksi (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti. 11.12.2015.