Club Atlético San Lorenzo de Almagro

argentiinalainen urheiluseura

San Lorenzo de Almagro on urheiluseura Boedon kaupunginosasta Buenos Airesista, Argentiinasta. Seuran päälaji on jalkapallo, missä se pelaa Argentiinan pääsarjassa ja lukeutuu maan "viiden suuren seuran" joukkoon.

San Lorenzo
Koko nimi Club Atlético San Lorenzo de Almagro
Perustettu 1908
Kenttä Pedro Bidegain,
Buenos Aires, Argentiina
– kapasiteetti n. 47 964
Sarja Primera División
Puheenjohtaja Argentiina Marcelo Moretti
Päävalmentaja Argentiina Miguel Ángel Russo
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Estadio Pedro Bidegain, Buenos Aires.
Kolmannen pääsarjatason mestaruuden voittanut kokoonpano (1933).

Historia

muokkaa

Seuran toiminnan alkujuuret ovat Almargon kaupunginosan kaduilla pelatuissa epävirallisissa jalkapallo-otteluissa 1900-luvun alussa. Erään kerran pelaajan loukkaannuttua vakavasti jäätyään raitiovaunun alle paikallinen katolinen pappi Lorenzo Massa siirsi pelit paikallisen kirkon takapihalle. Massan johdolla seura aloitti sittemmin virallisen toimintansa. Seuran nimi tulee pyhimus Laurentiuksesta.


San Lorenzo menestyi erinomaisesti Argentiinan amatöörisarjoissa, ja menestys jatkui kun ammattilaisliiga perustettiin vuonna 1931. Joukkue vakiinnutti paikkansa perinteisten viiden argentiinalaisen suurseuran joukossa yhdessä Boca Juniorsin, River Platen, Racingin ja Independienten kanssa. San Lorenzo voitti liigamestaruuden vuonna 1933, ja uudelleen vuonna 1946, jolloin se teki myös menestyksekkään Euroopan kiertueen. Joukkue hävisi Real Madridille, mutta saavutti voitot muiden muassa FC Barcelonasta sekä Portugalin ja Espanjan maajoukkueista.

Joukkue voitti Argentiinan mestaruuden kolmannen kerran vuonna 1959, mutta sen historian suurin menestyskausi ajoittui 1960-luvun loppu- ja 1970-luvun alkupuoliskoille, jolloin se voitti Metropolitano-sarjan mestaruuden vuonna 1968 häviämättä otteluakaan ja uudelleen vuonna 1972, ja Nacional-sarjan mestaruuden 1972 (tappioitta) sekä 1974. Sittemmin San Lorenzo ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui myymään kotistadioninsa. Vaikeudet heijastuivat myös menestykseen pelikentillä, ja vuonna 1981 seura putosi pääsarjasta, mutta nousi kuitenkin takaisin seuraavalle kaudelle.

Fernando Mielen tultua seuran puheenjohtajaksi vuonna 1986 alkoi uusi menestyksekäs kausi. Ilman omaa kenttää ollut joukkue sai uuden stadionin ja voitti vuosina 1995 ja 2001 syyskauden mestaruuden (clausura). Vuoden 2001 lopulla Alberto Guil tuli seuran puheenjohtajaksi ja samana vuonna joukkue voitti ensimmäisen kansainvälisen pokaalinsa, Mercosur-cupin. Menestys jatkui seuraavana vuonna, kun San Lorenzo voitti ensi kertaa pelatun Copa Sudamericanan, joka vastaa Etelä-Amerikassa Eurooppa-liigaa. Viimeksi seura on voittanut clausura-mestaruuden vuonna 2007.

Saavutuksia

muokkaa
  • Amatöörimestaruus: 1914, 1923, 1924 ja 1927
  • Argentiinan liigamestaruudet: 1933, (Copa de Honor) 1936, 1946, 1959, Metropolitano 1968 ja 1972, Nacional 1972 ja 1974, Clausura 1995, Clausura 2001, Clausura 2007, Inicial 2013
  • Primera División B:n (2.div.) mestaruus 1982
  • Copa de la República: 1943
  • Supercopa Argentina: 2015
  • Río de la Plata Cup: 1923 ja 1927
  • Mercosur/Sudamericana-cupin: voitto 2001 ja 2002
  • Copa Libertadores: 2014

Entisiä pelaajia

muokkaa

Seuraennätyksiä

muokkaa

Eniten otteluita

muokkaa
Sija Pelaaja Vuodet Ottelut Maalit
1   Sergio Villar 1968–1981 499 6
2   Roberto Telch 1962–1975 425 25
3   Ángel Zubieta 1939–1952 353 29
4   Alberto Acosta 1988–2003 276 123
5   Rodolfo Fischer 1965–1972, 1977–1978 271 141
6   Agustín Irusta 1963–1976 267 0
7   Aldo Paredes 1997–2006 265 5
8   José Sanfilippo 1953–1963, 1972 263 205
9   Jorge Olguín 1971–1979 254 18
10   Oscar Passet 1992–1997 246 0

Eniten maaleja

muokkaa
Sija Pelaaja Vuodet Ottelut Maalit
1   José Sanfilippo 1953-1963, 1972 263 205
2   Rinaldo Martino 1941-1948 224 142
3   Rodolfo Fischer 1965-1972, 1977-1978 271 141
4   Héctor Scotta 1971-1981 226 140
5   Alberto Acosta 1988-2003 276 123
6   Diego García 1925-1940 226 164
7   Isidro Lángara 1939-1942 121 110
8   Bernardo Romeo 1998-2001, 2007- 135 87
9   Claudio Biaggio 1993-1999 205 81
10   Wálter Perazzo 1979-1981, 1983-1989 240 77

Aiheesta muualla

muokkaa