Chuck Liddell

Charles David ”Chuck” Liddell (s. 17. joulukuuta 1969 Santa Barbara, Kalifornia) on yhdysvaltalainen entinen vapaaottelija. 188 senttimetriä pitkä ja 92 kilogrammaa painava Liddell on entinen UFC:n kevyen raskassarjan mestari. Hän on saavuttanut huomattavimmat voittonsa seuraavista vastustajista: Renato Sobral (kahdesti), Jeff Monson, Guy Mezger, Kevin Randleman, Vitor Belfort, Tito Ortiz (kahdesti), Murilo Bustamante, Alistair Overeem, Jeremy Horn, Wanderlei Silva ja Randy Couture (kahdesti). Liddell on myös toiminut Randy Couturen kanssa valmentajana Ultimate Fighter -televisiosarjassa.

Chuck Liddell
Henkilötiedot
Syntynyt	17. joulukuuta 1969 Santa Barbara, Kalifornia
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Vapaaottelija
Lempinimi	The Iceman
Aktiivisena	1998–2010 2018
Pituus	188 cm
Paino	93 kg
Taistelutyyli	Koei-Kan, Kenpo Karate, potkunyrkkeily, paini, brasilialainen jujutsu
Tilastot
Ottelut	30
Voitot	21
– tyrmäyksellä	13
– luovutuksella	1
– päätöksellä	7
Tappiot	9
– tyrmäyksellä	7
– luovutuksella	1
– päätöksellä	1
Aiheesta muualla
www.chuckliddell.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Chuck Liddell
Henkilötiedot
Syntynyt	17. joulukuuta 1969 Santa Barbara, Kalifornia
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Potkunyrkkeilijä
Lempinimi	The Iceman
Pituus	188 cm
Paino	101 kg
Kätisyys	oikea
Seura(t)	The Pit
Tilastot
Ottelut	22
Voitot	20
– tyrmäyksellä	16
– päätöksellä	4
Tappiot	2
Aiheesta muualla
www.chuckliddell.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Alku

Liddell aloitti kamppailulajien harrastamisen 12-vuotiaana Koei-Kan Karatella ja harjoitteli myöhemmin high schoolissa myös painia. Hänestä tuli NCAA:n Division 1 tason painia opiskellessaan California Polytechnic State Universityssä, josta hän valmistui vuonna 1995 liiketoiminta/kirjanpito tutkinnolla. Valmistumisen jälkeen Liddell ryhtyi kilpailemaan potkunyrkkeilyn parissa amatööritasolla. Hän liittyi The Pit -talliin Arroyo Grandessa, Kaliforniassa, jossa hän tapasi tulevan valmentajansa John Hackelmanin. Hänen johdolla Liddell ryhtyi harjoittelemaan myös Kenpo Karatea. Liddell menestyi potkunyrkkeilyn raskaansarjan parissa varsin menestyksekkäästi voitettuaan urallaan kaksikymmentä ottelua, joista kuusitoista päättyi tyrmäys voittoon. Hän saavutti USMPA- ja WKA-tittelit, sekä kaksi kertaa kansallisen mestaruuden.

Vapaaottelu

Liddell otteli ensi kerran vapaaottelun parissa UFC 17 -tapahtumassa 15. toukokuuta 1998 Noe Hernandezia vastaan. Liddell voitti ottelun tuomariäänin. Sittemmin hän otteli Brasiliassa yhden ottelun IVC-organisaatiossa ennen seuraavaa UFC-ottelua Jeremy Hornia vastaan 5. maaliskuuta 1999. Liddell hävisi ottelun käsitriangelilla, jonka myötä hän ryhtyi harjoittelemaan brasilialaista jujutsua John Lewisin opissa. Rrunsaat kolme viikkoa myöhemmin Liddell voitti NG-organisaation ottelussa Kenneth Williamsin luovutuksella kuristuksen myötä. Liddell otteli Paul Jonesia vastaan toisen kerran UFC:ssä syyskuussa 1999 ja voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä lääkärin keskeytyksen myötä.

IFC-mestaruus ja haastaminen UFC:n mestaruudesta (2000–2003)

Liddell aloitti vuoden 2000 saamalla IFC:n alemman raskaansarjan mestaruuden heinäkuussa 2000. Hän voitti mestaruusottelussa Steve Heathin toisessa erässä tyrmäyksellä, potkaistuaan vastustajaansa päähän. Joulukuussa Liddell kohtasi Jeff Monsonin UFC 29 -tapahtumassa, jossa hän voitti tuomariäänin.

Liddell otteli vuonna 2001 UFC:n lisäksi yhden ottelun myös Japanissa. Toukokuussa hän kohtasi ensin UFC 31 -tapahtumassa entisen UFC:n raskaansarjan mestarin Kevin Randlemanin. Liddell voitti kamppailun tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Toukokuun lopulla hän kohtasi Japanissa, Priden organisaatiossa entisen UFC:n kevytsarjan mestarin ja Pancrasen avoimensarjan mestarin Guy Mezgerin. Liddell voitti ensimmäisen Prideottelunsa tyrmäyksellä toisessa erässä. Liddell jatkoi voittokulkuaan UFC:ssä voitettuaan tuomariäänin seuraavat kolme otteluaan ensin syyskuussa Murilo Bustamanten ja myöhemmin 2002 Amar Suloevin ja Vitor Belfortin. Liddell voitti vielä Renato Sobralin teknisellä tyrmäyksellä UFC 40 -tapahtumassa marraskuussa 2002.

Liddell sai mahdollisuuden otella UFC:n alemman raskaansarjan tilapäisestä mestaruudesta Randy Couturea vastaan. Ottelu käytiin kesäkuussa 2003 UFC 43 -tapahtumassa, jossa Liddell hävisi mestaruuden teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä.

Priden keskisarjan turnaus (2003)

Liddell jatkoi tappion jälkeen uraansa Pridessa, jossa hän osallistui keskisarjan turnaukseen. Elokuussa 2003 Liddell kohtasi avauskierroksella Alistair Overeemin, jonka hän voitti tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä Pride Total Elimination 2003 -tapahtumassa. Toisella kierroksella hän kohtasi Quinton Jacksonin, josta voittaja kohtaisi loppuottelussa samana iltana Wanderlei Silvan. Liddell hävisi marraskuussa 2003 käydyn kamppailun teknisellä tyrmäyksellä, kun hänen kulmamiehensä heittivät pyyhkeen kehään luovutukseksi Liddellin otettua liian monta osumaa, eikä kyennyt enää puolustamaan itseään.

Takaisin UFC:hen (2004–2010)

Pride turnauksen jälkeen Liddell otteli Tito Ortizia vastaan huhtikuussa 2004. UFC 47 -tapahtumassa käyty ottelu päättyi Liddelin voittoon tyrmäyksellä toisen erän alussa. Elokuussa Liddell otteli vielä toista UFC-otteluaan käyneen Vernon Whitea vastaan. Hän voitti ottelun myös tyrmäyksellä ensimmäisen erän lopussa.

Alemman raskaansarjan mestaruus (2005–2007)

Liddell pääsi kahden voitetun ottelun jälkeen ottelemaan alemman raskaansarjan mestaruudesta Randy Couturea vastaan, jolle hän oli hävinnyt kaksi vuotta aiemmin mestaruuden. Couture puolusti ensimmäistä kertaa mestaruuttaan voitettuaan sen Vitor Belfortilta. Ottelu käytiin 16. huhtikuuta 2005 UFC 52 -tapahtumassa, jossa Liddell voitti mestaruuden ensimmäisen erän tyrmäyksellä.

Liddell puolusti mestaruuttaan ensimmäisen kerran 20. elokuuta 2005 Jeremy Hornia vastaan, jolle hän kärsi vapaaottelu-uransa ensimmäisen tappion. Horn teki samalla paluun UFC:hen, kun ottelu käytiin UFC 54 -tapahtumassa, jossa Liddell puolusti mestaruuttaan. Hän voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä neljännessä erässä.

Toisen kerran Liddell puolusti mestaruuttaan Randy Couturea vastaan, joka oli kaksikon kolmas keskinäinen ottelu. Kumpikin oli voittanut toisensa kertaalleen ja he kohtasivat uudelleen 4. helmikuuta 2006 UFC 57 -tapahtumassa. Liddell onnistui puolustamaan toistamiseen mestaruuttaan voitettuaan tyrmäyksellä toisen erän alussa.

Kolmannen kerran Liddell puolusti mestaruuttaan jo puolen vuoden jälkeen 26. elokuuta 2006 Renato Sobralia vastaan, jonka hän oli voittanut kerran aiemmin 2002. Sobral oli voittanut kymmenen ottelua peräkkäin, joista kolme oli UFC:ssä. Sobral oli voittanut muun muassa Liddellin vanhan vastustajan Jeremy Hornin. Kamppailu käytiin UFC 62 -tapahtumassa, jossa Liddell onnistui voittamaan kamppailun ensimmäisen erän alussa teknisellä tyrmäyksellä.

Liddell puolusti neljännen kerran mestaruuttaan Tito Ortizia vastaan 30. joulukuuta 2006. UFC 66 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi Liddellin voittoon kolmannen erän lopussa teknisellä tyrmäyksellä. Kaksikon välinen ottelu palkittiin illan kamppailu bonuksella. Liddell kärsi ottelun aikana repeytyneestä sisemmästä sivusiteestä ja vasemman käden keskisormen jänne irtosi pois paikaltaan kesken ottelun.

Liddell puolusti viidennen kerran mestaruuttaan Quinton Jacksonia vastaan, jonka hän oli kohdannut kerran aikaisemmin 2003. Mestaruusottelu käytiin 26. toukokuuta 2007 UFC 71 -tapahtumassa, jossa Liddell menetti mestaruutensa ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä. Liddell sai lehdistöltä kritiikkiä silminnäkijöiden mukaan hänen olleen yökerhoissa juhlimassa ennen ottelupäivää. Liddell itse kertoi ettei tehnyt mitään erilailla edellisiin otteluihin nähden.

Tappioputki ja uran päätös (2007–2010)

Liddell UFC 115 -tapahtuman punnituksissa.

Mauricio Rua tyrmäsi Liddellin 18. huhtikuuta 2009 UFC 97 -tapahtumassa. UFC:n puheenjohtaja Dana White kertoi ottelun jälkeen, että Liddell lopettaa uransa. Myöhemmin kuitenkin Liddellin ilmoitettiin palaavan UFC:hen ja toimivan Ultimate Fighter -tositelevisiosarjan 11. tuotantokauden valmentajana yhdessä Tito Ortizin kanssa. Valmentajille oli suunniteltu ottelu televisiosarjan nauhoituksen jälkeen, mutta Ortiz joutui perumaan ottelun ja hänet korvasi Rich Franklin. Liddell hävisi ottelun tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä ja lopetti vapaaottelu-uransa.

Ottelut

21 Voittoa 8 tappiota
Tulos	Vastustaja	Tyyli	Tapahtuma	Erä	Päivämäärä	Paikka	Huom.
Tappio	Rich Franklin	Tyrmäys (Lyönti)	UFC 115: Liddell vs Franklin	1	12.6.2010	Vancouver, Kanada
Tappio	Mauricio Rua	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 97: Redemption	1	18.4.2009	Montreal, Kanada
Tappio	Rashad Evans	Tyrmäys (Lyönti)	UFC 88: Breakthrough	2	6.9.2008	Atlanta, Georgia
Voitto	Wanderlei Silva	Päätös (Yksimielinen)	UFC 79: Nemesis	3	29.12.2007	Las Vegas, Nevada	Voitti "Illan ottelu" -palkinnon
Tappio	Keith Jardine	Päätös (Yksimielinen)	UFC 76: Knockout	3	22.9.2007	Anaheim, Kalifornia
Tappio	Quinton Jackson	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 71: Liddell vs. Jackson	1	26.5.2007	Las Vegas, Nevada	Menetti UFC:n kevyen raskaansarjan mestaruuden
Voitto	Tito Ortiz	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 66: Liddell vs. Ortiz 2	3	30.12.2006	Las Vegas, Nevada	Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta
Voitto	Renato Sobral	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 62: Liddell vs. Sobral	1	26.8.2006	Las Vegas, Nevada	Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta
Voitto	Randy Couture	Tyrmäys (Lyönnit)	UFC 57: Liddell vs. Couture 3	2	4.2.2006	Las Vegas, Nevada	Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta
Voitto	Jeremy Horn	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 54 – Boiling Point	4	20.8.2005	Las Vegas, Nevada	Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta
Voitto	Randy Couture	Tyrmäys (Lyönnit)	UFC 52: Couture vs Liddell 2	1	16.4.2005	Las Vegas, Nevada	Voitti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruuden
Voitto	Vernon White	Tyrmäys (Lyönti)	UFC 49: Unfinished Business	1	21.8.2004	Las Vegas, Nevada
Voitto	Tito Ortiz	Tyrmäys (Lyönnit)	UFC 47: It's On!	1	2.4.2004	Las Vegas, Nevada
Tappio	Quinton Jackson	Tekninen tyrmäys (Liddellin kulmaus lopetti)	Pride Final Conflict 2003	2	9.11.2003	Tokio, Japani
Voitto	Alistair Overeem	Tyrmäys (Lyönnit)	Pride Total Elimination 2003	1	10.8.2003	Saitama, Japani
Tappio	Randy Couture	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 43: Meltdown	3	6.6.2003	Las Vegas, Nevada	Ottelu väliaikaisesta UFCn kevyen raskaansarjan mestaruudesta
Voitto	Renato Sobral	Tekninen tyrmäys (Potku päähän)	UFC 40: Vendetta	1	22.11.2002	Las Vegas, Nevada
Voitto	Vitor Belfort	Päätös (Yksimielinen)	UFC 37.5: As Real As It Gets	3	22.6.2002	Las Vegas, Nevada
Voitto	Amar Suloev	Päätös (Yksimielinen)	UFC 35: Throwdown	3	11.1.2002	Uncasville, Connecticut
Voitto	Murilo Bustamante	Päätös (Yksimielinen)	UFC 33: Victory in Vegas	3	28.9.2001	Las Vegas, Nevada
Voitto	Guy Mezger	Tyrmäys (Lyönti)	Pride 14 – Clash of the Titans	2	27.5.2001	Japani
Voitto	Kevin Randleman	Tyrmäys (Lyönnit)	UFC 31: Locked and Loaded	1	4.5.2001	Atlantic City, New Jersey
Voitto	Jeff Monson	Päätös (Yksimielinen)	UFC 29: Defense of the Belts	3	6.12.2000	Tokio, Japani
Voitto	Steve Heath	Tyrmäys (Potku päähän)	IFC WC 9 – Warriors Challenge 9	2	18.7.2000	Friant, Kalifornia
Voitto	Paul Jones	Tekninen tyrmäys (Iskut)	UFC 22: Only One Can be Champion	1	24.9.1999	Lake Charles, Louisiana
Voitto	Kenneth Williams	Luovutus (Takakuristus)	NG 11 – Neutral Grounds 11	1	31.3.1999	Los Angeles, Kalifornia
Tappio	Jeremy Horn	Luovutus (käsitriangeli)	UFC 19: Ultimate Young Guns	1	5.3.1999	Bay St. Louis, Mississippi
Voitto	Jose Landi-Jons	Päätös (Yksimielinen)	IVC 6 – The Challenge	1	23.8.1998	São Paulo, Brasilia
Voitto	Noe Hernandez	Päätös (Yksimielinen)	UFC 17: Redemption	1	15.5.1998	Mobile, Alabama

Lähteet

UFC:n alemman raskaansarjan mestarit

1990-luku: Frank Shamrock (1997–1999)

2000-vuosikymmen: Tito Ortiz (2000–2003) Randy Couture (2003–2004) Vitor Belfort (2004) Randy Couture (2004–2005) Chuck Liddell (2005–2007) Quinton Jackson (2007–2008) Forrest Griffin (2008) Rashad Evans (2008–2009) Lyoto Machida (2009–2010)

2010-luku: Maurício Rua (2010–2011) Jon Jones (2011–2015) Daniel Cormier (2015–2018) Jon Jones (2018–2020)

2020-luku: Jan Błachowicz (2020–2021) Glover Teixeira (2021–2022) Jiří Procházka (2022–)