Wikipedia

Christina Aguilera

yhdysvaltalainen laulaja

Christina María Aguilera (s. 18. joulukuuta 1980 Staten Island, New York) on yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä. Aguileran nimeä kantava esikoisalbumi julkaistiin vuonna 1999, ja sen menestys teki hänestä yhden vuosituhannen vaihteen teinipopin aallon tunnetuimmista artisteista. Aguilera on voittanut viisi Grammy-palkintoa, muun muassa parhaan uuden artistin palkinnon vuonna 2000. Hän on myynyt maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa albumia.[1]

Christina Aguilera
Christina Aguilera vuonna 2019.
Christina Aguilera vuonna 2019.
Henkilötiedot
Koko nimi Christina María Aguilera
Syntynyt18. joulukuuta 1980 (ikä 44)
Staten Island, New York, Yhdysvallat
Ammatti laulaja, lauluntekijä, näyttelijä
Puoliso Jordan Bratman
(vih. 2005; ero 2011)
Lapset 2
Muusikko
Taiteilijanimi Xtina
Aktiivisena 1993–
Tyylilajit pop, soul, R&B
Levy-yhtiöt RCA
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.christinaaguilera.com

Aguileran neljäs studioalbumi Stripped julkaistiin 2002 ja viides albumi Back to Basics 2006, ja ne menestyivät hyvin maailmanlaajuisesti. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa ”Genie in a Bottle”, ”What a Girl Wants”, ”Dirrty” ja ”Beautiful”.

Vuonna 2010 Aguilera näytteli toista pääosaa musikaalielokuvassa Burleski. Aguilera on myös yksi yhdysvaltalaisen The Voice -ohjelman alkuperäisistä tuomareista, ja hän on esiintynyt ohjelmassa kuudella tuotantokaudella.[2] Hän on tehnyt laajasti hyväntekeväisyystyötä, muun muassa Maailman ruokaohjelman lähettiläänä.

Aguilera on tituleerattu monessa yhteydessä ”sukupolven ääneksi”.[3]

Elämä ja ura

muokkaa

Lapsuus ja uran alku

muokkaa

Christina Aguilera syntyi New Yorkin Staten Islandissa joulukuussa 1980. Hänen isänsä Fausto Aguilera on syntyjään ecuadorilainen, ja äiti Shelly Kearns (o.s. Fidler) on juuriltaan irlantilais-walesilais-saksalais-hollantilainen.[4]

Aguileran isä työskenteli Yhdysvaltain maavoimissa, minkä takia perhe muutti usein. He asuivat muutaman vuoden Japanissa, kun Christina oli kolmi-nelivuotias.[5] Japanista perhe muutti takaisin Yhdysvaltoihin Pittsburghiin, jossa syntyi Christinan pikkusisko Rachel vuonna 1986. Aguilera on kertonut nähneensä lapsena perheväkivaltaa ja laulamisen auttaneen häntä selviytymään. Vanhemmat erosivat 1987, kun Christinan isä oli komennuksella New Jerseyssä. Shelly Aguilera jätti miehensä tämän väkivaltaisuuden vuoksi ja muutti lapsineen Pennsylvanian Rochesteriin, jossa hänen oma äitinsä asui.[4][6]

Christina peri musikaaliset lahjansa äidiltään, joka oli ammattiviulisti. Hän esiintyi ahkerasti jo lapsena Pittsburghissa kykykilpailuissa ja urheilutapahtumissa. Saamansa huomion takia häntä kiusattiin koulussa. Lopulta Christina jäi pois koulusta kiusaamisen vuoksi ja kävi koulunsa loppuun kotiopetuksessa.[4] Kahdeksanvuotiaana hän esiintyi Star Search -ohjelmassa ja tuli toiseksi. Seuraavana vuonna hän pyrki Disneyn The All New Mickey Mouse Club -ohjelmaan, mutta oli siihen vielä liian nuori. Hänet kutsuttiin myöhemmin uudelleen koe-esiintymiseen, ja hän pääsi mukaan ohjelmaan 12-vuotiaana. Sarja kuvattiin Floridan Orlandossa, jonne Aguilera muutti perheensä kanssa. Ohjelman muita esiintyjiä olivat muun muassa Britney Spears, Justin Timberlake ja Keri Russell.[7]

Mickey Mouse Club lopetettiin puolentoista vuoden jälkeen vuonna 1994. Aguilera matkusti Japaniin luomaan musiikkiuraa ja levytti paikallisen poptähden Keizo Nakanishin kanssa kappaleen ”All I Wanna Do”. Hän palasi Yhdysvaltoihin, kun hänet valittiin vuonna 1998 levyttämään kappale ”Reflection” Disneyn Mulan-animaatioelokuvan soundtrackille.[8][9] Kappale oli Golden Globe -ehdokkaana.[10]

Poptähteys

muokkaa
 
Christina Aguilera Stripped Tour -kiertueella vuonna 2003.

”Reflection” toi Aguileralle paljon huomiota, ja hänestä kuuli myös RCA Recordsin vastaava tuottaja Ron Fair.[9] Tämä kutsui Aguileran koelauluun, minkä seurauksena hän sai levytyssopimuksen yhtiöstä. RCA:n on kerrottu käyttäneen miljoona dollaria Aguileran debyyttilevyn tekemiseen: tuottamiseen, kappaleiden kirjoittamiseen ja laulutunteihin.[11] 22. kesäkuuta 1999 julkaistiin single ”Genie in a Bottle”, josta tuli Aguileran läpimurtohitti ja se teki hänestä maailmanlaajuisesti tunnetun. Kappale nousi Yhdysvalloissa Billboard Hot 100 -listan kärkeen.[12] Singlen myynti oli 1,4 miljoonaa kappaletta, ja se oli maassa toiseksi eniten myyty single vuonna 1999.[13] Kaikkiaan se oli listaykkösenä 21 maassa.[14] Myös albumin seuraavat singlet ”What a Girl Wants” ja ”Come On Over Baby” olivat Yhdysvalloissa listaykkösiä, ja neljäs single ”I Turn to You” oli parhaimmillaan kolmantena.[12]

Aguileran esikoisalbumi Christina Aguilera julkaistiin 24. elokuuta. Sitä myytiin Yhdysvalloissa ensimmäisellä viikolla 252 000 kappaletta, ja se nousi heti Billboardin albumilistan kärkeen.[15] Joulukuussa 2000 RIAA antoi albumille kahdeksankertaisen platinalevyn kahdeksan miljoonan levyn myynnistä.[16] Maailmanlaajuisesti albumia on myyty 17 miljoonaa kappaletta.[17] Helmikuussa 2000 Aguilera voitti parhaan uuden artistin Grammy-palkinnon.[18]

Toukokuussa 2000 Aguilera aloitti ensimmäisen konserttikiertueensa Yhdysvalloissa.[19] Toisella studioalbumillaan Mi Reflejo Aguilera toi esille latinojuurensa. Hän esitti levyllä espanjankielisiä versioita debyyttialbumin kappaleista sekä uutta musiikkia.[20] Albumi nousi Yhdysvaltojen Latin Music Chart -listan ykkössijalle ja pysyi listan kärjessä yhdeksäntoista viikkoa.[21] Billboard 200 -albumilistalla Mi Reflejo ylsi sijalle 27.[22] RIAA antoi albumille kuusinkertaista platinaa latinoalbumien kategoriassa.[16] Levyä on myyty Yhdysvalloissa yli 480 000 kappaletta.[23] Vuonna 2001 Aguilera voitti Latin Grammy -palkinnon parhaan naisartistin pop-albumin kategoriassa.[24]

24. lokakuuta 2000 julkaistiin Aguileran jouluaiheinen kolmas studioalbumi My Kind of Christmas.[25] Albumi oli parhaimmillaan Billboard 200 -listan sijalla 28., ja se myi Yhdysvalloissa platinaa.[22][16]

Helmikuussa 2001 Aguilera duetoi Ricky Martinin kanssa kappaleella ”Nobody Wants to Be Lonely”.[26] Single ylsi Billboard Hot 100 -listalla sijalle 13.[27] Myöhemmin samana vuonna Aguilera levytti yhteistyönä Pinkin, Mýan ja Lil’ Kimin kanssa cover-version Patti LaBellen vuoden 1974 singlestä ”Lady Marmalade” Moulin Rouge! -elokuvan soundtrackille. ”Lady Marmalade” pysyi Billboard Hot 100 -listan kärjessä viisi viikkoa.[28] Se nousi singlelistojen kärkeen myös 11 muussa maassa. Yhteistyö poiki kaikille neljälle Grammy-palkinnon kategoriassa ”Paras pop-vokaaliyhteistyö”. Aguilera palkittiin samana vuonna myös parhaan latinalaisartistin World Music Awardilla.

Elokuussa 2001 julkisuuteen vuoti Aguileran demoalbumi Just Be Free, jonka hän oli levyttänyt 14–15-vuotiaana. Hän yritti oikeusteitse estää levyn julkaisemisen, mutta lopulta sopi asian albumin oikeudet omistaneen levy-yhtiön kanssa.[29]

Neljäs albumi ja imagonmuutos

muokkaa

Seuraavaa albumia varten Aguilera halusi eroon teinipop-imagostaan. Hän sanoi vanhan tyylinsä olleen levy-yhtiön sanelema, eikä voinut sen puitteissa todella toteuttaa itseään. Aguilera värjäsi hiuksensa mustiksi ja omaksui alter egon, jolle antoi nimeksi Xtina. Albumin ensimmäinen single, seksuaalisesti latautunut ja r&b -vaikutteinen ”Dirrty” julkaistiin syyskuussa 2002. Sen musiikkivideo aiheutti kohua rohkean sisältönsä vuoksi. Singlen paras sijoitus Yhdysvalloissa oli sija 48.[30][31] Euroopassa se ylsi viiden parhaan joukkoon useassa maassa.[32] Albumin toinen single oli balladi ”Beautiful”, joka ylsi Yhdysvalloissa listakakkoseksi ja listakärkeen muun muassa Australiassa ja Britanniassa.[22][33][34] Aguilera voitti kappaleella Grammy-palkinnon parhaasta naisartistin pop-vokaaliesityksestä.[35] Muut albumin singlet ”Fighter”, ”Can’t Hold Us Down” ja ”The Voice Within” pääsivät myös hyville listasijoille.[36]

Albumi Stripped julkaistiin 29. lokakuuta 2002. Se myi kaikkiaan neljä miljoonaa kappaletta ja nousi Yhdysvaltojen albumilistan kakkossijalle. Aguilera oli itse kirjoittanut suuren osan albumin kappaleista, ja hänestä tuli anteeksipyytelemättömämpi suhteessa musiikkiinsa ja ulkoiseen tyyliinsä. Hän totesi albumistaan: ”Se oli rohkea veto ja tiesin, etteivät monet ihmiset olisi valmiita siihen”.[8]

Aguilera avasi yhdessä Madonnan ja Britney Spearsin kanssa vuoden 2003 MTV Video Music Awards -palkintogaalan. Avausesityksen yhteydessä Madonna suuteli sekä Spearsia että Aguileraa. Tapauksesta tuli ikoninen hetki MTV:n historiassa ja se toi heille paljon huomiota.[37]

Viides albumi ja muut projektit

muokkaa
 
Christina Aguilera esiintymässä Sanremossa vuonna 2006.

Aguilera julkaisi elokuussa 2006 neljän vuoden tauon jälkeen viidennen albuminsa Back to Basicsin. Albumi on tuplalevy ja saavutti kärkisijan 13 maassa. Aguilera on ollut mukana kirjoittamassa levyn jokaista kappaletta. Hän toi siihen vaikutteita 1920-luvun jazzista ja bluesmusiikista, mutta säilytti nykyaikaisen r&b-sävyn. Hän teki jälleen tyylinvaihdoksen värjäyttämällä hiuksensa platinanvaaleiksi ja omaksumalla uuden alter egon, ”Baby Janen”. Uusi tyyli mukaili Jean Harlow’ta ja vanhan ajan glamouria. Albumilta julkaistiin singlet ”Ain’t No Other Man”, ”Hurt” ja ”Candyman”.[8][38]

Aguilera julkaisi 11. marraskuuta 2008 kokoelma-albumin Keeps Gettin’ Better: A Decade of Hits. Single ”Keeps Gettin’ Better” julkaistiin syksyllä. Seuraava albumi Bionic julkaistiin 8. kesäkuuta 2010. Sen soundi oli Aguileran aiempaa tuotantoa elektronisempi. Albumi pääsi Billboard 200 -listan kolmannelle sijalle ja viiden kärkeen useissa Euroopan maissa. Levyn kaupallinen menestys jäi kuitenkin heikoksi.[8]

Aguilera esiintyi vuonna 2008 yhdessä Mick Jaggerin kanssa dokumenttielokuvassa Shine a Light. Vuonna 2010 hän teki Cherin rinnalla pääosan elokuvassa Burleski, joka oli kaupallinen menestys. Myös elokuvan soundtrack menestyi hyvin listoilla ja sille myönnettiin kultalevy.[8][39]

Vuonna 2011 Aguilera oli fiittaajana Maroon 5 -yhtyeen singlellä ”Moves Like Jagger”. Kappale oli valtava kansainvälinen hitti ja sen noustua Yhdysvalloissa listaykköseksi Aguilera liittyi niiden kahdeksan artistin joukkoon, jolla on ollut ykköshitti Billboard-listalla kolmella eri vuosikymmenellä.[40]

The Voice ja seuraavat albumit

muokkaa

Aguilera oli tuomarina The Voice -ohjelmassa kolmella ensimmäisellä kaudella vuosina 2011–2012. Ohjelmassa tuomaroivat samaan aikaan Adam Levine, Blake Shelton ja Cee Lo Green. Hän jättäytyi pois ohjelman neljänneltä kaudelta levyttääkseen seitsemännen studioalbuminsa. Lotus julkaistiin marraskuussa 2012, mutta sai melko viileän vastaanoton. Ensimmäisenä singlenä albumilta julkaistiin ”Your Body”. Seuraavana vuonna Aguilera oli vierailevana vokalistina kahdella listahitiksi nousseella singlellä: Pitbullin ”Feel This Moment” sekä A Great Big Worldin ”Say Something”. Jälkimmäinen toi Aguileralle myös parhaan duoesityksen Grammyn.[8]

Aguilera julkaisi kahdeksannen studioalbuminsa Liberationin kesäkuussa 2018 ja se oli parhaimmillaan Billboard 200 -listan kuudentena. Hän oli valinnut albumin aiheeksi voimaantumisen, ja levy sai kiitosta musiikkiarvostelijoilta.[41] Mainostaakseen albumia Aguilera piti ensimmäisen kiertueensa kymmeneen vuoteen, Liberation Tourin.[42]

Aguilera levytti kappaleen ”Haunted Heart” elokuvan Perhe Addams (2019) soundtrackille. Vuonna 2022 hän julkaisi tripla-albumin Aguilera, jolla hän palasi latinalaisille juurilleen. Albumi sisältää latinomusiikin eri genrejä ja Aguilera lauloi levyn kokonaisuudessaan espanjaksi. Albumi sai seitsemän Latin Grammy -ehdokkuutta, joista se voitti parhaan perinteisen pop-albumin palkinnon.[43]

Aguilera teki toukokuussa 2019 sopimuksen vakioesiintymisestä Planet Hollywood -hotellissa Las Vegasissa. Konserttisarjan nimi oli Christina Aguilera: The Xperience, ja se päättyi maaliskuussa 2020. Aguilera aloitti joulukuussa 2023 toisen konserttisarjansa, Christina Aguilera at Voltairen, Las Vegasin The Venetian -hotellissa. Vakioesiintyminen kesti elokuuhun 2024.[44][45]

Yksityiselämä

muokkaa

Aguilera avioitui 19. marraskuuta 2005 musiikkituottaja Jordan Bratmanin kanssa Napa Valleyssa, Kaliforniassa. Pariskunnan poika Max Liron syntyi tammikuussa 2008. Aguilera haki avioeroa Bratmanista lokakuussa 2010, ja ero myönnettiin seuraavana vuonna.[46] Hän kihlautui vuonna 2014 kuvausassistentti Matthew Rutlerin kanssa, jonka hän oli tavannut Burleskin kuvauksissa. Aguilera synnytti parin yhteisen tyttären Summer Rainin elokuussa 2014.[47]

Vuonna 2011 Aguilera sai osakseen negatiivista julkisuutta, kun hänet pidätettiin Los Angelesissa julkisen päihtymyksen vuoksi.[48]

Musiikkityyli ja vaikutteet

muokkaa

Aguilera tunnetaan melismaattisesta laulutyylistään ja vahvasta äänestään sekä ajoittain provokatiivisesta lavashow’staan. Hänen äänialansa käsittää yli neljä oktaavia.[49] Hänen esikuviaan ovat muun muassa Etta James[50], Whitney Houston ja Billie Holiday.[41]

Uransa alussa Aguilera miellettiin purkkapop-artistiksi, mutta hän on vaihtanut musiikkityyliä jokaisella albumillaan ja käyttänyt esimerkiksi soul- ja r&b-vaikutteita kappaleissaan. Aguilera on koko uransa ajan pitänyt sekä menevän tanssipopin että herkemmät balladit osana musiikkiaan.[51] Hän puhuu seksipositiivisuuden ja seksuaalisen vapauden puolesta, mutta käsittelee musiikissaan myös henkilökohtaisempia aiheita, kuten epävakaita kotioloja, kehonkuvaa ja henkistä voimaantumista.[52]

Hyväntekeväisyys

muokkaa

Musiikkiuransa ohella Aguilera on kunnostautunut hyväntekeväisyydessä. Vuonna 2005 hän lahjoitti kaikki häälahjansa hurrikaani Katrinan uhrien hyväksi.[53] Aguilera on vaikuttanut muun muassa kotiväkivallan,[54] eläintenoikeuksien ja aidsin parissa.[55][56] Lisäksi hän puhuu seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta ja on ollut aktiivisesti mukana Yhdysvaltojen pride-tapahtumissa.

Vuodesta 2009 lähtien Aguilera on toiminut Yum! Brandsin World Hunger Relief -kampanjan edustajana.[57] Toukokuussa 2010 hänet nimettiin Maailman ruokaohjelman (WFP) nälänvastaiseksi lähettilääksi, ja samassa kuussa hän vieraili kahdessa koulussa vuoden 2010 maanjäristyksen tuhoamalla alueella Haitissa.[58] Aguilera on vieraillut WFP:n operaatioiden merkeissä myös Guatemalassa, Ruandassa ja Ecuadorissa.[57] Vuonna 2012 Aguilera sai WFP:n myöntämän George McGovern Leadership Award -palkinnon.[59] Seuraavana vuonna hänet palkittiin Muhammad Ali Humanitarian Award -palkinnolla vuoden hyväntekijänä.[57]

Diskografia

muokkaa
 
Aguilera esiintymässä Liberation-kiertueella 2018.
Pääartikkeli: Christina Aguileran diskografia

Studioalbumit

Kiertueet

muokkaa
  • Christina Aguilera in Concert (2000–2001)
  • The Stripped Tour (2003)
  • Back to Basics Tour (2006–2008)
  • Liberation Tour (2018)
  • The X Tour (2019)

DVD:t

  • Genie Gets Her Wish (1999)
  • My Reflection (2000)
  • Stripped Live in the UK (2004)
  • Back To Basics: Live and Down Under (2008)

Filmografia

muokkaa
 
Christina Aguilera Burleskin Lontoon ensi-illassa 2010.
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
2004 Hain tarina Shark Tale rastahiuksinen meduusa (äänirooli)
2010 Keikkaa pukkaa Get Him to the Greek itsenään (cameo)
Burleski Burlesque Alice Marilyn ”Ali” Rose
2015 Pitch Perfect 2 itsenään (cameo)
2017 Emoji-elokuva The Emoji Movie Akiko Glitter (äänirooli)
2018 Zoe Jewels
Life of the Party itsenään (cameo)
Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli Jakso(t)
1993–1994 The All New Mickey Mouse Club useita rooleja kaudet 6–7
1999 Beverly Hills 90210 itsenään ”Lets Eat Cake”
Roswell ”Monsters”
2015 Nashville Jade St. John 4 jaksoa

Parfyymit

muokkaa

Aguilera teki vuonna 2007 pitkäaikaissopimuksen Procter & Gamblen kanssa sarjasta hajuvesiä. Hän on julkaissut siitä lähtien joka vuosi uuden tuoksun ja haluaa niiden henkivän naisellisuutta, aistillisuutta ja itsevarmuutta.[60]

  • Christina Aguilera (2007)
  • Inspire (2008)
  • By Night (2009)
  • Royal Desire (2010)
  • Secret Potion (2011)
  • Red Sin (2012)
  • Unforgettable (2013)
  • Woman (2014)
  • Touch of Seduction (2015)
  • Glam X (2017)
  • Definition (2017)
  • Violet Noir (2018)
  • XPerience (2019)
  • Eau So Beautiful (2020)
  • Moonlight Bloom (2021)
  • Cherry Noir (2022)
  • Xtina (2023)

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Stuart Levine: NBC hopes musical competition show resonates in crowded field Variety. 9.4.2011. Viitattu 7.11.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Chris Harnick: The Voice Bringing Back Christina Aguilera for Season 8 E! Online. 14.10.2014. Viitattu 7.11.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Findlay, Shannen: Christina Aguilera has been described as the 'voice of a generation' Mammamia. Viitattu 4.3.2025.
  4. ↑ a b c Christina Aguilera- Biography ca.movies.yahoo.com. Arkistoitu 11.12.2019. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Richard Harrington: Christina Aguilera's Fast Track 13.2.2000. washingtonpost.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Full E! Specials: Christina Aguilera Documentary (2009) YouTube. 18.12.2023. Viitattu 3.3.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Rob Goldstein: Dreaming Of Genie (Arkistoitu alkuperäisestä) Yahoo! Music. 15.5.1999. Arkistoitu 1.4.2007. Viitattu 15.11.2014. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e f Christina Aguilera Biography biography.com. Viitattu 28.2.2025. (englanniksi)
  9. ↑ a b Willman, Chris: Christina Aguilera talks about topping the charts Entertainment Weekly. 11.10.1999. Viitattu 30.7.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Christina Aguilera - Biography Billboard. Arkistoitu 22.1.2014. Viitattu 8.11.2015.
  11. ↑ Harrington, Richard: Christina Aguilera's Fast Track Washington Post. 13.2.2000. Viitattu 30.7.2015. (englanniksi)
  12. ↑ a b Christina Aguilera chart history Hot 100 Billboard. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Best-selling records of 1999 (Google Books) Billboard. 29.1.2000. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Portrait of an artist (Google Books) Billboard. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  15. ↑ O'Connor, Christopher: Christina Aguilera Tops Puff Daddy With #1 Album In U.S. MTV News. 1.9.1999. Arkistoitu 14.2.2016. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  16. ↑ a b c Searchable database (Hakukone) RIAA. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  17. ↑ Craig McLean: Christina Aguilera's 'eye on the prize' The Telegraph. 7.5.2010. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  18. ↑ Rosen, Craig: Christina Aguilera Wins Best New Artist (Arkistoitu linkki) Yahoo! Music. 24.2.2000. Arkistoitu 28.5.2008. Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  19. ↑ Basham, David: Aguilera To Play Prom In Augusta, Georgia MTV. 21.4.2000. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 2.11.2015.
  20. ↑ Christina Aguilera - Mi Reflejo AllMusic. Viitattu 2.11.2015.
  21. ↑ Aventura shows stayin power (Google Books) Billboard. 31.10.2009. Viitattu 2.11.2015.
  22. ↑ a b c Billboard Chart History (Valitse lista alasvetovalikosta) Billboard. Viitattu 2.11.2015. (englanniksi)
  23. ↑ Trust, Gary: Ask Billboard: Taylor Swift Out-'Shake's Mariah Carey 1.9.2014. Billboard. Viitattu 2.11.2015. (englanniksi)
  24. ↑ Saraceno, Christina: Christina Wins Latin Grammy Rolling Stone. 30.10.2001. Viitattu 2.11.2015.
  25. ↑ My Kind of Christmas AllMusic. Viitattu 2.11.2015.
  26. ↑ Nobody Wants to Be Lonely AllMusic. Viitattu 2.11.2015.
  27. ↑ AllMusic: Ricky Martin - Awards AllMusic. Viitattu 2.11.2015.
  28. ↑ Trust, Gary: Iggy Azalea Claims Longest Hot 100 Reign For A Female Rapper With 'Fancy' Billboard. 2.7.2014. Viitattu 2.11.2015. (englanniksi)
  29. ↑ Singer settles with label; letter from Aguilera to be included with each copy of Just Be Free. mtv.com. 5.7.2001. Arkistoitu 17.3.2016. Viitattu 24.10.2014. (englanniksi)
  30. ↑ Lipshutz, Jason: Christina Aguilera's Top 10 Biggest Career Moments Billboard. 21.11.2012. Viitattu 7.11.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Aguilera sheds teen pop image, alongside clothes The Sydney Morning Herald.. 30.10.2002. Viitattu 7.11.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Christina Aguilera feat. Redman - Dirrty Dutch charts. Viitattu 7.11.2015.
  33. ↑ Christina Aguilera - Beautiful Dutch charts. Viitattu 7.11.2015.
  34. ↑ Official Singles Chart Top 100 The Official UK Charts Company. Viitattu 7.11.2015.
  35. ↑ Grammys 2004: The main winners BBC News. 9.2.2004. Viitattu 7.11.2015.
  36. ↑ Christina Aguilera Chart History Hot 100 (arkistoitu) Billboard. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  37. ↑ Knolle, Sharon: 11 Most Iconic VMAs Performances TheWrap. 28.8.2022. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  38. ↑ Ain't No Other Man has Christina Aguilera singing the blues MTV News. 19.6.2006. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  39. ↑ Gold & Platinum: Burlesque RIAA. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  40. ↑ Frankenberg, Eric: Christina Aguilera launches Vegas residency 'The Xperience' Billboard. 12.7.2019. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  41. ↑ a b Christina Aguilera Biography. Britannica. Viitattu 1.3.2025.
  42. ↑ Christina Aguilera's Liberation Tour marks a beautiful comeback in Las Vegas AXS. 2.11.2018. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  43. ↑ Rosalía wins album of the year, and makes history, at 2022 Latin Grammy Awards Los Angeles Times. 18.11.2022. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  44. ↑ Sheckells, Melinda: Christina Aguilera brings the 'Xperience' to Las Vegas Billboard. 29.1.2019. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  45. ↑ Christina Aguilera announces new series of Las Vegas shows with 'a truly modern twist' Billboard. 10.10.2023. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  46. ↑ Christina Aguilera Divorce Finalized Huffington Post. 15.4.2011. Viitattu 2.3.2025. (englanniksi)
  47. ↑ Quihuiz, Ariana: Christina Aguilera's 2 Kids: All About Max and Summer People. 15.8.2024. Viitattu 2.3.2025. (englanniksi)
  48. ↑ Kautto, Hanne: Pop-tähti kritisoi poliiseja pidätyksestä YleX. 17.6.2011. Viitattu 2.3.2025.
  49. ↑ Critic of Music: Vocal Range and Profile: Christina Aguilera www.criticofmusic.com. Viitattu 4.5.2016.
  50. ↑ Christina Aguilera Can Die Happy — She's Bonded With 'Bad Girl' Idol Etta James MTV News. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 4.5.2016.
  51. ↑ 'Christina Aguilera' Set the Stage For a Pop Icon With Range MTV News. 30.3.2022. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  52. ↑ Garland, Emma: Christina Aguilera's 'Stripped' Was a Watershed Moment in 21st Century Pop Crack. 22.10.2019. Viitattu 1.3.2025. (englanniksi)
  53. ↑ Christina Aguilera Bans Wedding Presents Digital Spy. Viitattu 2.3.2025.
  54. ↑ Christina Aguilera's Las Vegas Residency to Raise Money for Domestic Violence Victims ABC News. Viitattu 2.3.2025. (englanniksi)
  55. ↑ Christina Aguilera's Costume Change PETA. Viitattu 2.3.2025. (englanniksi)
  56. ↑ Romeyn, Kathryn: Ariana Grande is MAC's new spokeswoman Hollywood Reporter. 27.10.2015. Viitattu 2.3.2025. (englanniksi)
  57. ↑ a b c Christina Aguilera World Food Programme. Arkistoitu 16.11.2015. Viitattu 1.11.2015. (englanniksi)
  58. ↑ WFP:n uusin lähettiläs Christina Aguilera vierailulla Haitilla WFP. 11.5.2010. Maailman ruokaohjelma. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 1.11.2015.
  59. ↑ World Food Program USA recognizes champions in solving global hunger; Pays special tribute to Secretary of State Hillary Clinton 3.10.2012. World Food Program USA. Arkistoitu 27.10.2013. Viitattu 1.11.2015.
  60. ↑ Christina Aguilera Fragrance Interview Refinery29. 11.5.2015. Viitattu 2.3.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Christina Aguilera
Studioalbumit
KokoelmatKeeps Gettin' Better: A Decade of Hits (2008)
SoundtrackitBurlesque (2010)
DemoalbumitJust Be Free (1994)
EP:tJustin & Christina (2003)
ElokuvatBurleski (2010)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Christina_Aguilera&oldid=23095986”