Wikipedia

Moulin Rouge!

vuoden 2001 musikaalielokuva
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Vain yksi lause lähteistetty, mutta artikkeli esittää lukuisia väitteitä jotka voitaisiin tulkita uudeksi tutkimukseksi

Moulin Rouge! on vuonna 2001 ensi-iltansa saanut elokuvamusikaali, jonka on ohjannut Baz Luhrmann. Se kertoo nuoresta kirjailijasta, Christianista, joka rakastuu Moulin Rouge -kabareen näyttelijään ja kurtisaaniin, Satineen. Elokuva oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi elokuvaksi ja parhaaksi naispääosaksi mutta voitti lopulta vain parhaan puvustuksen ja parhaan lavastuksen.

Moulin Rouge!
Ohjaaja Baz Luhrmann
Käsikirjoittaja Baz Luhrmann ja
Craig Pearce
Tuottaja Baz Luhrmann
Fred Baron
Martin Brown
Säveltäjä Craig Armstrong
Jack Nitzsche
Marius de Vries
Kuvaaja Donald McAlpine
Leikkaaja Jill Bilcock
Tuotantosuunnittelija Catherine Martin
Pukusuunnittelija Catherine Martin
Pääosat Nicole Kidman ja
Ewan McGregor
Valmistustiedot
Valmistusmaa Australia
Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Levittäjä InterCom
Ensi-ilta 9. toukokuuta 2001
Kesto 123 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
ranska
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Kuvaus muokkaa

Moulin Rouge! on elokuvaooppera, jonka juonen ja rakenteen on sanottu saaneen suuresti innoitusta italialaisesta Grand opérasta: runsas musiikki, värikylläisyys, yksityiskohtainen lavastus ja puvustus. Siinä on myös aineksia Bollywood-elokuvista kuten yksinkertainen juoni, jossa on yksinkertainen konflikti, sankaritar, jolla on melodramaattinen sairaus sekä kaksiulotteisia hahmoja. Sen lisäksi Baz Luhrmann paljasti DVD:n kommenttiraidalla saaneensa vaikutuksia vanhasta kreikkalaisesta Orfeuksen tarinasta. Orfeus oli musikaalinen nero ja verraton kehenkään muuhun aikalaiseensa verrattuna. Elokuvantekijät päättivät toistaa tätä käyttämällä lauluja 1900-luvun puolestavälistä aina vuosisadan lopulle, mikä oli vuosikymmeniä elokuvan tapahtumien jälkeen. Tällä tavalla Christian vaikuttaisi muiden hahmojen mielestä kekseliäältä muusikolta ja kirjailijalta.

Elokuva käyttää tunnettuja lauluja ja sovittaa ne 1900-luvun vaihteen tapahtumiin pariisilaisessa kabareessa käyttäen tehosteena pyöriviä kameraliikkeitä ja tanssia. Elokuva viittaa myös oikeaan Moulin Rougeen 1900-luvun alusta: elokuvassa esiintyvät taiteilija Henri de Toulouse-Lautrec ja säveltäjä Erik Satie ja Harold Zidler viittaa Moulin Rougen entiseen johtajaan Charles Zidleriin. Joitakin elokuvaa varten muunnettuja lauluja ovat "Chamma Chamma" hindulaisesta elokuvasta China Gate, David Bowien versio Eden Ahbezin jazz-kappaleesta "Nature Boy", Patti LaBellen "Lady Marmalade" (Christina Aguilera/Pink/Mya/Lil' Kim -coverille hankittiin lupa elokuvaa varten), Madonnan "Like a Virgin" ja "Material Girl", The Beatlesin "All you need is love", Elton Johnin "Your song", The Sound of Music -elokuvan tunnuskappale sekä yksi harvoista Nirvanan "Smells Like Teen Spirit" -kappaleen elokuvakäytöistä. Elokuvassa käytettiin niin paljon pop-musiikkia, että Baz Luhrmannilta meni melkein kaksi vuotta saada oikeudet lauluihin.

Pääroolit muokkaa

  Ewan McGregor  …  Christian  
  Nicole Kidman  …  Satine  
  Jim Broadbent  …  Harold Zidler  
  Richard Roxburgh  …  Herttua  
  John Leguizamo  …  Henri de Toulouse-Lautrec  
  Garry McDonald  …  Lääkäri  
  Matthew Whittet  …  Erik Satie  
  Kylie Minogue  …  Vihreä keiju  
  Plácido Domingo  …  Kuu  
  Rebecca Rose  …  Ranskalainen maalari  

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
 
Oikea Moulin Rouge Ranskassa.

On vuosi 1899. Christian (Ewan McGregor) muuttaa Pariisin Montmartren kaupunginosaan voidakseen tulla kirjailijaksi boheemikulttuurin ympäröimänä. Sattuman oikusta hän tapaa ryhmän näyttelijöitä, joita johtaa Toulouse-Lautrec (John Leguizamo). Christianin kirjoittajantaitojen avulla ryhmä onnistuu viimeistelemään valmistelemansa näytelmän ”Spektaakkeli spektaakkeli”. He toivovat voivansa myydä näytelmän Harold Zidlerille (Jim Broadbent), joka omistaa Moulin Rouge-nimisen kabareen. Toulouse-Lautrec suostuttelee Christianin tapaamaan kabareen tähtikurtisaanin, Satinen (Nicole Kidman), tämän yksityishuoneistossa ja esittelemään tälle heidän näytelmänsä. He eivät kuitenkaan tiedä, että samaan aikaan Zidler on luvannut Satinen rikkaalle ja häikäilemättömälle Monrothin herttualle (Richard Roxburgh), joka on kabareen mahdollinen tuleva rahoittaja.

Ensi alkuun Satine sekoittaa Christianin herttuaan, mutta saa pian selville, että Christian on vain vaivainen kirjailija. Christian on kuitenkin ehtinyt rakastua Satineen. Herttua löytää heidät Satinen huoneistosta yhdessä, ja Satine ja Christian valehtelevat hänelle pikaisesti harjoittelevansa Moulin Rougen uusimman näytelmän, ”Spektaakkeli spektaakkelin”, sanoja. Zidlerin, Toulouse-Lautrecin ja muiden näyttelijäryhmän jäsenien avulla he improvisoivat näytelmän juonen ja yrittävät kaupata näytelmää herttualle. Näytelmässä paha maharadža yrittää kosiskella erästä intialaista kurtisaania, joka on rakastunut köyhään sitarinsoittajaan. Hämmentynyt herttua suostuu näytelmän rahoittajaksi, mutta vain sillä ehdolla, että hän saa vastineeksi tavata Satinea. Myöhemmin Christian palaa Satinen luokse vakuuttamaan tämän siitä, että tämä vastaa hänen tunteisiinsa. Samalla kun kabareeta muutetaan teatteriksi näytelmää varten, Christian ja Satine onnistuvat tapailemaan toisiaan salaa teeskentelemällä harjoittelevansa Satinen vuorosanoja. Herttua tulee mustasukkaiseksi ja varoittaa Zidleriä siitä, että hän saattaa lopettaa näytelmän rahoittamisen. Zidler järjestää Satinelle ja herttualle illallisen samaksi illaksi. Satine kuitenkin sairastuu päivän harjoituksissa, ja Zidler saa kuulla hänen olevan kuolemaisillaan keuhkotautiin. Zidler pyytää herttualta anteeksi seuraavana päivänä ja väittää, että Satine on mennyt ripittäytymään. Harjoitusten aikana Satine yrittää vakuuttaa Christianin siitä, että heidän suhteensa vaarantaa koko näytelmän, mutta Christian vastustaa kirjoittamalla näytelmään salaisen rakkauslaulun ja vakuuttaa näin Satinen heidän rakkaudestaan.

Myöhemmin, kun herttua seuraa Christianin ja Satinen harjoittelua, mustasukkainen Nini (Caroline O’Connor), joka on myös yksi kabareen esiintyjistä, osoittaa herttualle, että koko näytelmä kertoo tosiasiassa Christianista, Satinesta ja herttuasta. Raivostunut herttua vaatii, että näytelmän loppu on muutettava niin, että kurtisaani valitsee lopulta maharadžan. Satine tarjoutuu puhumaan herttualle ja viettämään yön tämän kanssa säilyttääkseen näytelmän alkuperäisen lopun. Sinä iltana herttuan huoneistossa Satine näkee Christianin seisomassa alhaalla kadulla ja tajuaa, ettei voi maata herttuan kanssa. Herttua yrittää ottaa Satinen väkisin, mutta yksi kabareen tanssijoista (Deobia Oparei) pelastaa ja vie hänet takaisin Christianin luo. Christian ehdottaa, että he karkaisivat yhdessä. Sillä välin herttua uhkailee Zidlerille tapattavansa Christianin, jos Satine ei suostu hänen omakseen. Zidler toistaa herttuan uhkauksen Satinelle ja kertoo tälle myös tämän vakavasta taudista. Satine palaa Christianin luo ja kertoo, etteivät he voi enää tavata toisiaan, sillä hän on päättänyt valita herttuan tämän sijasta. Christian yrittää seurata Satinea, mutta häntä ei enää päästetä sisään Moulin Rougeen. Christian vaipuu masennukseen, eivätkä edes Toulouse-Lautrecin vakuuttelut Satinen horjumattomasta rakkaudesta piristä häntä.

Näytelmän ensi-iltana Christian hiipii Moulin Rougeen aikomuksenaan maksaa Satinelle tämän rakkaudesta, aivan kuten herttuakin on tehnyt. Hän tavoittaa Satinen juuri ennen kuin tämän pitäisi olla lavalla. Satine varoittaa häntä, että hänen henkensä on vaarassa, jos herttua näkee heidät yhdessä. Yhtäkkiä pari löytää itsensä lavalta kohdevalon alta. Zidler uskottelee hämmästyneelle yleisölle, että Christian onkin valepukuinen sitarinsoittaja. Christian kuitenkin kävelee lavalta hiljentyneen yleisön joukkoon. Katossa killuva Toulouse-Lautrec huutaa: ”Kaikkein suurinta on rakastaa ja saada vastarakkautta”, mikä kannustaa Satinea laulamaan heidän salaisen rakkauslaulunsa, jonka Christian kirjoitti Satinelle rakkaudenosoituksenaan. Lumoutunut Christian palaa takaisin lavalle laulamaan yhdessä Satinen kanssa. Herttuan henkivartija (Linal Haft) yrittää ampua Christianin, mutta Toulouse-Lautrec estää sen. Silloin Herttua yrittää ampua Christianin itse, mutta Zidler puolestaan pysäyttää hänet. Raivostunut herttua ryntää ulos kabareesta. Christian ja Satine päättävät laulunsa yleisön osoittaessa suosiota seisaallaan.

Esiripun laskeutuessa Satine kaatuu maahan keuhkotaudin riuduttamana. Muiden esiintyjien katsellessa Satine ja Christian vakuuttavat toisilleen rakkauttaan, minkä jälkeen Satine kuolee. Vuotta myöhemmin Moulin Rouge on suljettu lopullisesti, ja Christian on kirjoittanut kirjan rakkaudestaan Satineen, ”rakkaudesta, joka kestää ikuisesti”.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Julkaisu ja vastaanotto muokkaa

Elokuvan tuotanto alkoi marraskuussa 1999 ja se saatiin valmiiksi toukokuussa 2000 hieman yli 50 miljoonan dollarin budjetilla. Tuotanto meni yleisesti hyvin ja ainoa suuri vastoinkäyminen sattui, kun Nicole Kidman loukkasi polvensa erään monimutkaisen tanssikohtauksen kuvauksissa. Elokuva oli alun perin tarkoitus julkaista 25. joulukuuta 2000, jotta se saisi enemmän huomiota Oscar-ehdokkuuksia jaettaessa, mutta 20th Century Fox siirsi julkaisua alkukesään, jotta ohjaaja Baz Luhrmannilla olisi enemmän aikaa tuotannonjälkeiseen työhön. Elokuva sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla 9. toukokuuta 2001, jossa siitä tuli tapahtuman aloittava elokuva. 18. toukokuuta se julkaistiin rajoitetussa määrin ja koko Yhdysvalloissa 1. kesäkuuta.

Moulin Rouge! sai kriitikoilta yleisesti myönteisen vastaanoton. Michael Wilmington Chicago Tribunesta kirjoitti, että Moulin Rouge! on yksi niitä harvoja elokuvia, joka salpaa hengityksen, kun katsoja ymmärtää elokuvateollisuuden mahdollisuudet.

Elokuva oli menestys jo rajoitetun julkaisun aikana ja tuotti 185 095 dollaria vain kahdessa elokuvateatteriketjussa avausviikonloppuna. Studion edustajat sanoivat, että monet yleisöt puhkesivat suosionosoituksiin kesken kaiken. Tuotto kasvoi muistopäivän viikonloppuna (29. toukokuuta) 254 098 dollarilla. Kun levitys alkoi yli 2500 teatterissa se tuotti 14,2 miljoonaa dollaria ensimmäisenä viikonloppuna. Tuottoa kerääntyi tasaisesti koko kesän ajan ja loppusumma Yhdysvalloissa oli 57 miljoonaa dollaria. Elokuva julkaistiin lyhyeksi aikaa lokakuussa 2001 Oscar-palkintojen vuoksi ja Luhrmann sanoikin, että hänen aikomuksensa oli saada ehdokkuudet Kidmanille ja McGregorille.

Moulin Rouge! oli vielä suositumpi muualla maailmassa. Se rikkoi ennätyksiä Australiassa ja onnistui löytämään yleisönsä melkein jokaisessa maassa. Se tuotti lopulta 120 miljoonaa dollaria, joten maailmanlaajuinen tuotto oli yli 177 miljoonaa dollaria.

Palkinnot muokkaa

Kun palkintokausi alkoi, elokuva oli ihmisten tuoreessa muistissa kovasti mainostetun DVD:n julkaisun ansiosta joulukuussa 2001. National Board of Review valitsi sen vuoden parhaaksi elokuvaksi. Sen jälkeen se sai kuusi Golden Globe -ehdokkuutta: paras elokuva (musikaali tai komedia), paras naisnäyttelijä, paras miesnäyttelijä, paras alkuperäinen musiikki, paras ohjaaja ja paras laulu ("Come What May"). Se voitti niistä kolme, muun muassa parhaan elokuvan palkinnon. Muutamaa viikkoa myöhemmin se sai 13 BAFTA-ehdokkuutta, mikä oli suurin määrä sinä vuonna. Se voitti kolme, mukaan lukien paras miessivuosa (Jim Broadbent).

Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien paras naisnäyttelijä ja paras elokuva. Baz Luhrmann ei saanut ehdokkuutta ohjaajana. Tapahtuman aikana juontaja Whoopi Goldberg totesi: "I guess Moulin Rouge! just directed itself" ("Kai Moulin Rouge! ohjasi sitten itse itsensä). Se voitti kaksi palkintoa, parhaan puvustuksen ja lavastuksen. MTV Movie Awards -tapahtumassa Kidman voitti parhaan naisnäyttelijän palkinnon sekä parhaan musiikkikohtauksen McGregorin kanssa.

"Come What May" -kappaleen Oscar-ehdokkuus hylättiin, sillä se oli alun perin kirjoitettu (mutta ei käytetty) Luhrmannin edellistä elokuvaa Romeoa ja Juliaa varten eikä nimenomaan Moulin Rouge! -elokuvaan.[1]

Laulut muokkaa

Lista kappaleista ja artisteista, jotka tekivät ne tunnetuiksi:

Elephant Love Medley

Soundtrack muokkaa

MOULIN ROUGE - Music From Baz Luhrmann's Film (Vol. 1)

 
Soundtrack
  1. "Nature Boy" - David Bowie
  2. "Lady Marmalade" - Christina Aguilera, Lil' Kim, Mya ja Pink
  3. "Because We Can" - Fatboy Slim
  4. "Sparkling Diamonds" - Nicole Kidman, Jim Broadbent, Caroline O'Connor, Natalie Mendoza ja Lara Mulcahy
  5. "Rhythm Of The Night" - Valeria
  6. "Your Song" - Ewan McGregor
  7. "Children Of The Revolution" - Bono, Gavin Friday ja Maurice Seezer
  8. "One Day I'll Fly Away" - Nicole Kidman
  9. "Diamond Dogs" - Beck
  10. "Elephant Love Medley" - Nicole Kidman ja Ewan McGregor
  11. "Come What May" - Nicole Kidman ja Ewan McGregor
  12. "El Tango De Roxanne" - Ewan McGregor, Jose Feliciano ja Jacek Koman
  13. "Complainte De La Butte" - Rufus Wainwright
  14. "Hindi Sad Diamonds" - Nicole Kidman ja muut näyttelijät
  15. "Nature Boy" - David Bowie ja Massive Attack

MOULIN ROUGE - Music From Baz Luhrmann's Film (Vol. 2)

  1. "Your Song" - Craig Armstrong
  2. "Sparkling Diamonds (Alkuperäinen elokuvaversio)" - Nicole Kidman, Jim Broadbent, Caroline O'Connor, Natalie Mendoza ja Lara Mulcahy
  3. "One Day I'll Fly Away (Remix)" - Nicole Kidman
  4. "The Pitch (Spectacular Spectacular)" - Nicole Kidman, Ewan McGregor, John Leguizamo, Jim Broadbent ja Richard Roxburgh
  5. "Come What May (alukuperäinen elokuvaversio)" - Nicole Kidman ja Ewan McGregor
  6. "Like A Virgin" - Jim Broadbent ja Richard Roxburgh
  7. "Meet Me In The Red Room" - Amiel
  8. "Your Song (Instrumentaalinen)" - Craig Armstrong
  9. "The Show Must Go On" - Jim Broadbent, Nicole Kidman ja muut näyttelijät
  10. "Ascension/Nature Boy" - John Leguizamo ja Craig Armstrong
  11. "Bolero (Lopputekstit)" - Craig Armstrong

Maininnat muokkaa

Palkinnot:

Ehdokkuudet:

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Alex's Oscar Column (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Baz Luhrmannin ohjaamat elokuvat
1990-luku Strictly Ballroom – kielletyt askeleet (1992) · William Shakespearen Romeo ja Julia (1996)
2000-luku Moulin Rouge! (2001) · Australia (2008)
2010-luku The Great Gatsby – Kultahattu (2013)
2020-luku Elvis (2022)

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Moulin_Rouge!&oldid=22112345”